1. Sisällys

2. Sanasto

ANSI American National Standardizatio Institute; Amerikkalainen standardointiorganisaatio.

ATM Asynchronous Transfer Mode, Asynkroninen siirtomuoto.

CDDI Copper Distributed Data Interface; FDDI, jossa siirtotienä kuparikaapeli.

DAC Dual Attachment Concentrator; Keskitin jolla liitetään kaksoisrenkaaseen SAS-asemia.

DAS Dual Attach Station; Solmu joka on kytkeytynyt molempiin renkaisiin.

FDDI Fiber Distributed Data Interface.

LC Late counter; laskuri, joka kertoo tokenin myöhästymisajan.

MAC Medium Access Control; FDDI-standardin 3. kerros.

PHY Physical Layer Protocol; FDDI-standardin 2. kerros.

PMD Physical Layer medium Dependent; FDDI- standardin alin kerros.

SAC Single Attachment Concentrator, Keskitin, joka on varayhteydetön.

SAS Single Attach Station; Solmu, joka on kytkeytynyt keskittimeen .

SBA Synchronous Bandwidth Allocation, "Synkroninen kaistanvaraus".

SMT Station Management; FDDI-aseman hallintastandardi kerros/olio

THT Token-holding timer; tokenin saapumisaika.

Topr Token sovittu max. kiertoaika.

TTR Timed Token Protocol; FDDI:n noudattama dynaamisesti aikarajoitettu valtuudenvälitysprotokolla

TTRT Target Token Rotation time; ehdotus tokenin max. kiertoajaksi.

3. Johdanto

Pyrin antamaan esitelmässäni mahdollisimman kattavan kuvan FDDI:n ominaisuuksista, ja lopuksi perustelemaan ainakin osittain myös sen, ettei FDDI:n aika ole vielä ohitse, vaikka niin usein väitetäänkin. Kirjalliseen versioon olen kerännyt tiiviissä muodossa paljon teknistä tietoa, jota pyrin sitten selittämään laajemmin suullisessa esityksessäni.

Tietoverkkojen käyttäjien määrän räjähdysmäinen kasvu ja yhä suurempien tietomäärien siirtoon perustuvat sovellukset ovat pakottaneet etsimään yhä nopeampia verkkoratkaisua. Halu soveltaa Client-Server -mallia ja hajautusta (esim. hajautetut tietokannat) yleensäkin lisää verkoissa kulkevaa liikennettä. Kun vielä multimediatyyppiset (ääni, grafiikka, videokuva) sovellukset ovat yleistymässä kiihtyvällä vauhdilla on hyvin ymmärrettävää, että verkko on yhä useammassa paikassa pullonkaulana tietojenkäsittelyn nopeudelle.

Tämä kehitys on jatkunut jo pitkään, jonka vuoksi FDDI:n (Fiber Distributed Data Interchange) kehitys alkoi jo aikaisin 80-luvulla. Tällöin ANSI asetti X3T9.5 komitean tutkimaan optisten kuitujen käyttömahdollisuuksia tietokoneverkoissa. FDDI oli alunperin tarkoitettu supertietokoneiden huippunopeaan yhdistämiseen, jonka jälkeen siitä on tullut yleisin ja on yhä edelleenkin ainoa stabiili standardisoitu 100 Mbit/s kertaluokan tiedonsiirtoon kykenevä teknologia.

Tänä päivänä puhutaan taas paljon ATM:stä FDDI:tä monipuolisempana ratkaisuna, mutta ottamatta sen enempää kantaa tulevaisuuteen ja ATM:n hyvyyteen, voidaan FDDI:tä pitää vielä vuosia oivana ratkaisuna datasiirron ollessa kyseessä. Myös muita 100Mb:n verkkoratkaisuja on tullut markkinoille, mutta vielä tällä hetkellä FDDI-tuotteilla on suurin nopeiden yhteyksien markkinaosuus.

Tulevaisuudessa ollaan kyllä menossa suuntaan, jossa yritetään päästä eroon kirjavasta kokoelmasta erilaisia verkkostandardeja. ATM on tällöin varmasti merkittävä tekijä, mutta sitä odotellessa ei ole syytä heittää jo olemassaolevaa toimivaa FDDI-ratkaisua nurkkaan, vaan ottaa FDDI:stä mahdollisimman paljon irti, esimerkiksi FDDI-vaihteiden avulla.

4. FDDI

4.1. FDDI yleisesti

FDDI on valtuudenvälitykseen perustuva verkkostandardi. FDDI-verkko on rengasmainen pakettikytkentäinen verkko, jonka siirtotienä on valokuitu, joka tuo mukanaan sen hyvintunnetut edut: Suuri kaistanleveys, pieni vaimennus, mahdollisuus galvaaniseen erotukseen ja salakuuntelun vaikeutumiseen sekä suoja sähkömagneettisilta häiriöiltä. FDDI:n nopeutta laskee sen perustuvuus jaettuun mediaan. Siitä huolimatta se on varsin suosittu ja toimiva ratkaisu runkoverkoksi, jos ei vaadita realiaikaisuutta.

FDDI ei ole kuitenkaan pelkkä runkoverkko, vaikka sellaisen sen käyttö onkin yleisintä, vaan se suunniteltiin myös kytkettäväksi suoraan työasemiin.

4.2. FDDI-verkon topologiat

FDDI-verkko on aina loogiselta rakenteeltaan rengas, mutta fyysisen toteutuksen perusrakenteena on kaksoisrengas (Dual Ring), joka muodostuu ensisijaisesta rankaasta (primary ring) ja toissijaisesta renkaasta (secondary ring), joissa molemmissa liikkuu sama data vastakkaisiin suuntiin. Toisijaisen renkaan liikenne on normaalissa tilanteessa vain varalla, mutta otetaan renkaan katketessa käyttöön.

Renkaaseen voidaan keskittimen avulla liittää yhteen väylään liittyviä asemia puumaisina verkkoina (Dual Ring of Trees). Tällä tavoin verkosta saadaan monimutkaisenkin näköisiä rakenteita

Näiden tavallisten ratkaisujen lisäksi voidaan tähtimäisiä rakenteita saada aikaan optisilla prismoilla. Sama työasema voidaan liittää verkkoon siten, että se liitetään kahteen keskittimeen (Dual Homing), jolloin toinen yhteys on käytössä ja toinen varalla vikatilanteita varten.

FDDI:tä voidaan käyttää kätevästi point-to-point yhteyksissä, jolloin kaksi fyysistä linkkiä muodostavat full duplex yhteyden. Oikeastaan voi ajatella, että jokainen renkaan kahden solmun välinen yhteys on point-to-point yhteys. Yleensäkin optiset yhteydet on luonnollisesti helpointa muodostaa point-to-point yhteyden mukaisiksi.

FDDI-verkkoja voidaan kooltaan pitää ns. Campus-verkkoina, jota ovat siis suurempia kuin paikallisverkot, mutta pienempiä kuin maanlaajuiset verkot.

Click here for Picture

Kuva Esimerkki FDDI-verkosta (puumainen kaksoisrengas)

4.3. FDDI-verkon solmut

FDDI verkossa data liikkuu rengasmaisesti asemasta tai keskittimestä toiseen. Jokaisella solmulla on tiettyjä porttityyppejä, joihin kuidut liitetään. Porttityypeillä estetään solmujen väärinkytkeminen.

DAS (Dual Attachment Station) voi kiinnittynyt sekä primääri että sekundäärirenkaaseen, tai pelkästään yhteen renkaaseen. DAS:lla on sekä A ja B porttityyppi. DAS:t ovat tyypillisesti runkoverkon siltoja ja reitittimiä.

Molempiin renkaisiin voi olla kiinnittyneenä myös keskittimiä DAC (Dual Attachment Consentrator). Näiden avulla voidaan kiinnittää verkkoon työasemia joihin kiinnitetään vain yksi kuitupari. DAC:lla on käytetään porttityyppiä M (sekä A- ja B-tyyppiä).

On olemassa myös keskittimiä, joita ei kiinnitetä kuin yksi kuitupari - näitä kutsutaan SAC:ksi (Single Attachment Consentrator). SAC voi liittyä kaksoisrenkaaseen vain DAC:n kautta. SAC:ssa käytetään porttityyppiä M (ja S-tyyppiä).

Työasemia, jotka ovat kiinnittyneet vain yhteen kuitupariin (tuleva, lähtevä) kutsutaan SAS:ksi (Single Attachment Station). SAS:t ovat siis varmistamattomia yhteyksiä. SAS:t voivat liittyä kaksoisrenkaaseen vain keskittimien kautta. SAS käyttää vain porttityyppiä S.

Porttityypit ovat oikeastaan liittimien tyyppejä, joita käytetään seuraavasti:

            Primäärirengas  Sekundäärirenga  
                            s                
Tyyppi A    tulo            lähtö            
Tyyppi B    lähtö           tulo             
Tyyppi M    tulo/lähtö                       
Tyyppi S    tulo/lähtö

4.4. FDDI:n standardointi

4.4.1. FDDI:n yleiset määrittelyt FDDI-standardin voi tiivistää seuraaviin kohtiin:
· FDDI: n liikennöintinopeus 100 Mbit/s
· Toimii valtuudenvälitysperiaatteella
· FDDI-renkaan pituus enimmillään 100 km
· Liittymien määrä korkeintaan 500 kpl
Tarkemmin katsotuuna FDDI on kuitenkin huomattavasti monimutkaisempi ja seuraavassa on tarkastelu FDDI-standardin rakennetta standardien näkökulmasta käsin.

4.4.2. ANSI FDDI Standardien suhde OSI-malliin

FDDI-standardit määrittelevät OSI-mallin kaksi alimmaista kerrosta seuraavan kuvan mukaisesti. FDDI ei myöskään sisällä tiedon oikeellisuuden tarkistusta, vaan se jätetään ylempien protokollien huoleksi.

OSI IEEE 802.2 LLC

siirto- Logical Link Control

kerros

MAC SMT

* Token Control * Ring Monitoring

* Packet Framing * Error Logging

* Ring Configurating

PHY * Connection Management

OSI * Encode/Decode

Fyysinen * Clocking

kerros

PMD

* Electrical/Optical Link

* Connectors & Cables

Kuva FDDI kerrokset/5,6/

Standardit:

· Media Access Control (MAC) X3.139-1987 & DIS ISO 9384/2

· Physical Layer Protocol (PHY) X3.148-1988 & DIS ISO 9384/1

· Physical Layer Medium Dependent (PMD) X3.166-1990 & DIS ISO 9384/3

· Station Management (SMT) X3.229-1994

· Single Mode Fiber (SMF-PMD) X3.184-1993

· Twisted Pair PMD (TP-PMD) X3.263-199?

· Conformance Test PICS (CT-PICS)

/5,6/

4.5. PMD ja sen tehtävät

PMD kerros määrittelee FDDI:n optiset, mekaaniset ja sähköiset ominaisuudet.

FDDI:n tukemat siirtomediat:

· monimuotokuitu (PMD)

62.5/125 m monimuotokuitu, käytettävä allonpituus 1300nm, liittymien maksimietäisyys toisistaan 2 km

· yksimuotokuitu (SMF-PMD)

8.7/125 m yksimuotokuitu, käytettävä aallonpituus 1300nm, liittymien maksimietäisyys toisistaan 60 km

· parikaapeli (TP-PMD tunnetaan CDDI:nä, Copper Distributed Data Interface)

100 :n kategoria 5:n suojaamaton parikaapeli (UTP, Unshielded Twisted Pair) tai 150 :n suojattu parikaapeli (STP, Shielded Twisted Pair), liittymien maksimietäisyys toisistaan 100 m

Lähettimenä käytetään LED:jä laserin sijasta, sillä ne turvallisempia, jos kuitu tuodaan käyttäjän työasemaan. Mekaanisia ominaisuuksia ovat edellämainitut liittimet ja niiden tyypit. Optiset ominaisuudet on lueteltu alla olevassa taulukossa:

                       Min        Max       yksikkö  
Aallonpituus           1270       1380      nm       
Lähetysteho            -16.0      -10.0     dBm      
Vastaanottoteho        -27.0      -10.0     dBm      
Ohituskytkimen                    3.0       dBm      
vaimennus

Kuva FDDI:n optiset ominaisuudet /5/

4.6. PHY ja sen tehtävät

PHY-kerros datavirran kellottamisesta ja koodauksest/dekoodauksesta ja sovittamisesta PMD-kerrokseen sopivaksi. FDDI:ssä ei käytetä koodaukseen normaalia manchester-koodausta, kuten ethernet tai token ring-verkoissa, vaan ns. 4B/5B-koodausta. Eli lähettäessä jokainen 4 bitin mittainen jono muutetaan 5 bitin jonoksi ja koodin purussa päinvastoin. Tämän tarkoituksena on taata riittävä määrä vaihtelua koodaukseen ts. 5 bitin jonot on valittu siten, ettei monta peräkkäistä bittiä ole samanarvoista.

4.7. MAC ja sen tehtävät

MAC-kerros vastaa monista tehtävistä kehystämisestä vikatapauksista toipumiseen. Kerroksia ylöspäin katsottuna MAC-kerros ylempien kerrosten protokollien kanssa kuten esimerkiksi TCP/IP, SNA, IPX, DECnet, DEC LAT, Appletalk /1/. MAC kerroksella tapahtuu suurin osa FDDI:n toiminnallisuudesta ja täältä löytyvät kenties kaikkein mielenkiintoisimmat FDDI:n piirteet, jotka liittyvät lähinnä juuri tuohon vikatilanteesta toipumiseen eli Claim-Token- ja Beacon-prosessiin.

4.7.1. Kehykset

MAC kerros määrittelee datan kehysträmisen, erikoiskehykset sekä Token-kehyksen. (ks. liite).

4.7.2. Timed Token Protocol

Valtuudenvälitysprotokolla toimii periaatteessa siten, että vain se asema, kenellä on token saa lähettää heti, lähetettyään viestin se lisää tokenin heti viestinsä perään, jotta seuraava asemaa saa sen halutessaan. Muut kuin vastaanottaja toistavat saamansa paketit. Vastaanottaja lukee sille tulevat paketit. Kun paketit ovat kiertäneet koko renkaan, lähettäjä absorboi ne pois.

Jotta asia ei olisi aivan näin yksinkertainen jaotellaan liikenne synkroniseen ja asynkroniseen ja synkroninen lähetetään ensin (tai osa synkronisesta jos, sitä enemmän kuin aseman on sallittu lähettää kerrallaan), ja jos jää jäljelle aikaa niin sitten lähetetään asynkroniset kehykset. Tarkalleen tämä on määritelty TTP:ssä (Timed Token Protocol). Siinä on määritelty seuraavia laskureita:

· TRT (Token Rotation Timer), joka laskee aikaa joka on jäljellä viimeisimmän kehyksen saapumisesta arvoon topr. Topr on tokenin sovittu maksimi kiertoaika.

· THT (Token Hold Timer), johon viedään TRT:ssä ollut arvo tokenin saapumishetkellä.

· LC (Late Counter), jota kasvatetaan sitä mukaa kun TRT ylittää arvon Topr.

Eli Asynkronista dataa voidaan lähettää vain jos token ei ole myöhässä eli TRT ei ole saavuttanut Topr:n sisältämää arvoa. Jos token saapuu etuajassa THT:ssa on arvo siitä paljonko token saapui etuajassa - tämä määrää sen paljonko aikaa on käytettävissä asynkronisten kehysten lähettämiseen synkronisten jälkeen. Jos myöhästytään LC sisältää myöhästymisen suuruuden. Jos tätä seuraavakin token tulee myöhässä on kyseessä epänormaali tilanne joka vaatii korjaavia toimenpiteitä.

MAC:lla on mahdollista hallita ns. rajoitettua valtuutta (Restricted Token). Tämä eroaa tavallisesta (Unrestricted Token) kehyksestä siten, että vain halutut asemat voivat asynkronisia kehyksiä. Tämä tapahtuu siten, että odotetaan ensin tavallista valtuutta ja otetaan se haltuun, jonka jälkeen kerrotaan muille aikomuksesta siirtyä rajoitettuun valtuutukseen. Rajoitettu valtuutus puretaan siten, että mukanaoleva asema rajoitetun valtuuden haltuun ja ilmoittaa muille siirtymisestä tavalliseen valtuutukseen ja lähettää tavallisen valtuuden. /4, 5/

4.7.3. Claim-Token prosessi

Claim-Token prosessia käytetään aseman havaitessa tarpeen konfiguroida rengas. Tällaisia tapauksia ovat kun kytketään asema renkaaseen tai vikatapauksissa. MAC monitoroi rengasta ja käynnistää tämän prosessin tarvittaessa. Claim-token prosessissa päätarkoitus on asettaa verkon kaikkiin asemiin oikea Topr.

Prosessin toiminta on seuraava:

1. Asema lähetetään ns. Claim-token kehyksen, infokentässä ehdotus TTRT:ksi.

2. Claim-token kiertää kaikilla asemilla ja nämä asettavat kehyksen TTRT:n T_BID:iin (Aseman edellyttämä maks. valtuuden kiertoaika) ja SA:n (source address) MA:han (Aseman oma osoite), jos TTRT:n tarjoama keirtoaika > T_PID:n vaatima aika. Eli jos ehdotettu maksimiaika suurempi kuin aseman nykyinen arvo niin päivitetään T_PID ja MA ja lähetetään nämä arvot eteenpäin. Jos ehdotettu arvo pienempi kuin nykyinen, lähettetää eteenpäin aseman nykyiset arvot.

3. Asema joka huomaa SA:n olevan MA:n, lähettää tokenin, joka alustaa ja resetoi asemat uudella kiertoajalla Topr=TTRT, aikalaskuerien alustus. /5/

4.7.4. Beacon-prosessi

Castaavasti kuin Claim-Token prosessi myös Beacon-prosessi käynnistyy MAC:n pyynnöstä. Beacon-prosessi käynnistyy aseman käynnistämä Claim-token prosessi epäonnistuu. Tämä tilanne tulee eteen silloin kun rengas on poikki syystä tai toisesta. Beacon-prosessin toiminta on seuraava:

1. Asema alkaa lähettää ns. Beacon-kehyksiä.

2. Toiset asemat toistavat ne ja luopuvat omien kehyksien (myös omien beacon-kehyksien) lähettämisestä

3. Lähettävä asema, joka ei vastaanota kehyksiä tietää olevansa katkenneen yhteyden takana. Koska asemilla on tieto viereistenasemien osoitteista, voi beacon-kehyksiä lähettävä asema alkaa korjata tilannetta.

Prosessi epäonnistuu jos on useampia kuin yksi vikapiste verkossa. Tällöin käynnistetään trace-prosessi, joka pyrkii kartoittamaan vika-alueen ja ohittamaan sen. /5/

4.8. SMT ja sen tehtävät

FDDI:ssä ei ole määrätty mitään yksittäistä asemaa monitoroimaan liikennettä, vaan jokaisella asemalla on itsenäinen hallintaprosessi. Hallintaprosessi kommunikoi asemansa muiden edellä mainittujen kerroksia vastaavien prosessien kanssa. SMT on jakautunut siten, että sillä on aseman PMD/PHY-yhdistelmää vastaava oma olionsa, jonka tehtäviin kuuluvat naapuriasemien välisten yhteyksien initialisoinnista, heikon yhteyden katkaisemisesta, siirtovikojen analysoinnista SMT:den välisestä tiedonsiirrosta signalloimalla.

Vastaavasti SMT:ssä on olio myös MAC:ia vastaava RMT-olio (Ring management), joka kerää statustietoja MAC:sta ja raportoi MAC:n tilan (tilat: valmis lähetykseen, havaittu sama osoite usealla asemalla tai stuck beacon). /5/

4.9. FDDI II

Pahin puute FDDI:ssä on se, että se ei kykene sovittamaan reaaliaikaista liikennettä verkkoon. Tätä varten ANSI aloitti FDDI II-standardin kehittämisen, jonka tarkoituksena oli hallita myös isokroninen liikenne. Työ on kuitenkin jäänyt kesken, vaikka jotkin toimittajat ovatkin markkinoineet FDDI-tuotteitaan FDDI II:n nimellä.

FDDI II:n hyväksynnän saanut perusidea on synkroninen kaistan varaus (SBA, Synchronous Bandwidth Allocation). SBA käyttää aikajakoon perustuvaa algoritmia, jossa pääteaseman sallitaan kontroloida tietyn kokoisen maksimikaistanleveyden niin halutessaan synkroniseen liikenteeseen. Suuressa verkossa on niin synkronista kuin asynkronista liikennettä. Tällöin asynkroniset päätteet joutuvat odottamaan vuoroaan synkroniselta liikenteeltä. Eli synkroniset asemat voivat varata esimerkiksi videokuvan siirtoon tietyn kaistanleveyden ja asynkroniset asemat käyttävät yli jäävää kaistanleveyttä esimerkiksi omaan tiedostonsiirtoonsa.

Vaikka tämä tekniikka mahdollistaakin sen, etteivät synkroniset asemat huomaa purskeisen liikenteen aiheuttamaa ruuhkaa niin silti keskustellaan siitä, onko FDDI II tarpeellinen ainakaan pienissä verkoissa. Jos verkossa ei ole montaa solmua ja tokenin kiertoaika on asetettu pieneksi riittää se takaamaan tarpeeksi usealle asemalle keskeytymättömän esim. videokuvan siirtämisen ilman SBA:takin.

Kun tänä päivänä tarkastelee FDDI II:n tulevaisuutta ei voi nähdä muuta vaihtoehtoa kuin sen, että ATM tulee joustavuudessaan (kyky siirtää niin ääntä, dataa kuin kuvaakin) hautaamaan FDDI II:n historiaan vain toteutumattomana tekniikkana. FDDI II tuli siis liian myöhään ja tarjoaa liian väh än joustavuutta ATM:ään nähden./1/

4.10. FDDI:n erot muihin verkkoratkaisuihin verrattuna

4.10.1. FDDI vs. IEEE 802.5

FDDI-verkko muistuttaa toiminnaltaan IEEE 802.5:sta eli Token Ring:iä. Itse asiassa Token Ring oli lähtökohta FDDI:n kehittämiselle, josta syystä suurin ero näiden kahden standardin välillä onkin juuri FDDI:n valokuitutekniikan mukanaantuomassa nopeudessa. Muita eroja on:

· FDDI ei sisällä aktiivista monitorointi-solmua

· Datan koodausmenetelmä (Manchester-koodauksen sijasta 4B/5B menetelmä)

· Tokenin lähettäminen datan jälkeen. (FDDI lähettää heti, 802.5 odottaa lähettämänsä viestin paluuta renkaasta)

4.10.2. FDDI vs. ATM

Tänä päivänä on mahdotonta olla törmäämättä artikkeleihin ja keskusteluihin joiden pääsanoma on vannoa noiden kolmen kirjaimen "ATM" nimeen. Kerrotaan kuinka yksinkertainen, nopea ja joustava ATM on muihin standardeihin verrattuna. Mihin siis enää tarvitaan FDDI:tä?

Totta onkin, että FDDI ei ole yhtä joustava kuin ATM. FDDI on tarkoitettu asynkronisen data siirtoon toisin kuin ATM, joka mahdollistaa kaikenlaisen puheen, data, kuvan siirron. Toisaalta tällä rajoitetulla datasiirron alalla FDDI on varsin toimiva ratkaisu ja kuten kuten sanonta kuuluu "If it works, don't fix it". Ei ole mitään syytä vaihtaa toimivaa verkkoa johonkin uuteen vain, koska se on muotia.

Varmasti ajan myötä FDDI tulee katoamaan ATM:n tieltä, mutta siihen tulee varmasti kulumaan aikaa ja itse asiassa ATM:n kyky siirtää FDDI-soluja saattaa jopa pidentää FDDI:n käyttöikää. On tietysti vaikea sanoa käykö ATM:lle kuten ISDN:lle, jonka räjähdysmäistä kasvua on luvattu vuosi toisen jälkeen tie kuinka kauan ja vasta nyt se alkaa pikkuhiljaa vallata alaa, mutta useasti akateemisen maailman ulkopuolla eivät uudet standardit yleisty yhtä nopeasti kuin kuvitellaan.

4.10.3. Muita verkkoratkaisuja

Fast Ethernet (100 Base-T) tarjoaa halvan tavan saada 100 Mbit/s tietoliikenneyhteyden. 100 Base-T käytää neljää kierrettyä paria, joista yhtä käytetään törmäyksen tunnistamiseen ja väylän varaamiseen.

100VG-AnyLAN on toinen uusi 100 Mb/s standardi, joka tarjoaa mahdollisuuden siirtää sekä 10Mbit/s Ethernet että 16Mbit/s token ring -liikennettä. Sen etuna on myös kyky tukea useita eri kaapelityyppejä.

Molemmat standardit ovat kuitenkin yhä enemmän tai vähemmän testausvaiheessa, eivätkä siten vielä mittavasti kilpaile samoista markkinoista FDDI:n kanssa. Tosin Fast Ethernetiä käytetään jossain määrin point-to-point yhteyksissä. /1/

5. FDDI-verkkoon lisää suorituskykyä

Mitä sitten tehdä, kun "vanha" olemassaoleva FDDI-verkko alkaa tuntua tukkoiselta. Onko muuta vaihtoehtoa kuin vaihtaa ATM:ään tai odottaa pari vuotta ja kitkutella nykyisellä ratkaisulla siihen saakka tai onko jotain muuta ratkaisua?

Tietysti voit vaihtaa heti ja heittää samalla roskikseen kaiken uudehkon FDDI-laitteiston ja jättää käyttämättä kaiken olemassaolevan FDDI-tietämyksen. Tilalle saa uuden ATM:n, mutta onko se varmasti luotettava ratkaisu? Toimiiko eri valmistajien laitteet yhteen? Ainakin osassa laitteita tämä on suuri ongelma./2/ Ovatko ATM-laitteet muutenkaan vielä luotettavia, uusissa laitteissa kun tuppaa olevaan puutteita? Antaako ATM sittenkään niin paljon nopeutta lisää? ATM-solun mitta 53 tavua, josta 5 tavua (9,5%) kehystietoa. Vastaavasti FDDI:ssä yhdessä kehyksessä voi olla 4478 tavua, josta vain 23 (0,5%) on käytetty kehystykseen. Lisäksi ATM-solut ovat niin lyhkäisiä, että LAN-paketit on katkottava toisessa päässä ja yhdistettävä toisessa päässä ATM-yhteyttä.

Jos juuri tällä hetkellä suunnittelee uutta verkkoa, niin kannattaa kenties odottaa, jos se vain on mahdollista, pari vuotta ennenkuin satsaa ATM:ään - jos siis haluaa pelata varman päälle. Useasti sitä vain sattuu olemaan jo melkoisesti FDDI-infrastruktuuria rakennettuna, eikä tunnu oikein järkevältä odotella pelkästään tumput suorana, kun verkko tuntuu tukkoiselta. Tällöin järkevin ja varsin tehokaskin tapa on hankki FDDI-vaihde, joka tuo välittömästi helpotusta. Vaihteen avulla verkko voidaan jakaa segmentteihin ja tuoda siten suorituskykyä juuri sinne minne sitä eniten tarvitaan. ATM:stä puuttuu vieä tällä hetkellä kaikki ominaisuudet omaava ja yhteensopiva ATM-vaihde, mikä on yksi varsin merkittävä etu FDDI:n ja ATM:n välisessä kädenväännössä. DEC hallitsee tällä hetkellä FDDI-vaihteiden markkinoita, mutta myös muita valmistajia on runsaasti. /2/

6. Yhteenveto

Perus-FDDI on saavuttanut vuosien kuluessa vankan suosion erityisesti campusverkkojen runkoverkkoyhteyksiin, RICS-työasemien linkittämisessä suorituskykyiseksi klusteriksi, Lisäksi sitä käytetään, kun esimerkiksi tarvitaan (insinööri)tieteellisiin tarkoituksiin nopeita yhteyksiä työryhmän sisällä. FDDI on saataville monille eri tyyppisille servereille ja työasemille ja sitä tuetaan keskittimissä, reitittimissä ja silloissa. Lisäksi useiden laitevalmistajien laitteet sopivat yhteen ja vuosien käyttökokemus on tehnyt FDDI:stä luotettavan teknologian. /1/ Toisaalta FDDI perustuu yhteisen median käyttöön, mikä aiheuttaa 100 Mb siirtotien käymisen pikkuhiljaa pieneksi, josta syystä ATM tulee syrjäyttämään FDDI:n jossain vaiheessa tulevaisuudessa. Kuitenkin FDDI:n edut luotettavuudesta hintaan ovat niin selvät tällä hetkellä, että vielä pitkälle tulevaisuuteen tulevat FDDI-verkot säilymään tärkeänänä osana tietoliikennettä, varsinkin, kun tuskin kovinkaan moni on valmis heittämään FDDI-investointejaan kovin heppoisin perustein hukkaan.

7. Lähdeluettelo
Lehtiartikkelit:

1. Restivo, Ken. The boring facts about FDDI. Data Communications, 1994. December, s.85-90.

2. Saunders, Stephen. FDDI Switches: Immediate Relief for backbones under pressure. Data Communications, 1995. December, s.75-82.

Kirjat:

3. Jaakonmäki, L. Lähiverkko-opas. Espoo: Suomen ATK-kustannus, 1991. 2.Versio. 229 s. ISBN 951-762-159-0.

4. Stallings, W. Data and computer communications. New York, USA. Macmillan Publishing Company,1991. 3rd ed. 817 s. ISBN 0-02-946478-1.

Muuta:

5. Kurssimateriaali S-38.164, Laajakaistainen välitystekniikka, TKK, kevät 95.

6. Kurssimateriaali S-38.189, Tietoliikenneverkot, TKK, kevät 95.

7. Kurssimateriaali S-38.175, Lähiverkot, TKK, syksy 94.