Seminaariesitelmä
S-38.116, Teletietotekniikka
Ari Jaatinen
40482P
ajaatine@cc.hut.fi
SISÄLLYSLUETTELO
1. Lyhenne- ja käsiteluettelo 2
2. Johdanto 3
3. TCP/IP, Transmission Control Protocol / Internet Protocol 4
3.1 TCP/IP:n perusprotokollat 4
3.1.1 TCP (RFC 793), Transmission Control Protocol 4
3.1.2 UDP, User Datagram Protocol 5
3.1.3 IP (RFC 791), Internet Protocol 6
3.1.4 ICMP, Internet Control Message Protocol 7
3.2 TCP/IP:n sijoittuminen OSI viitemalliin 8
3.3 TCP/IP:n muita protokollia 8
3.4 IP-osoite 9
4. ARP (RFC 826), Address Resolution Protocol 10
4.1 ARP:n käyttö 10
4.2 ARP-paketin rakenne 11
4.3 Proxy ARP 12
5. RARP (RFC 903), Reverse Address Resolution Protocol 14
6. Muut ARP:t 15
7. Yhteenveto 15
8. Lähdeluettelo 16
AppleTalk Applen kehittämä tietoliikenneyhteiskäytäntö
ARP Address Resolution Protocol, IP-osoitteen selvitys protokolla
CIDR Classless Inter-Domain Routing, väliaikaisratkaisu IP-osoitteiden jakeluun, osoite ilmoitetaan IP-osoite aliverkkomaski parina
DARP Dynamic Address Resolution Protocol, protokolla joka toimii RARP:n tavoin
Datagrammi Tietosähke
DECnet Digital Equipment Corporation network
DNS Domain Name Server
Frame Relay Kehysrakenteeseen perustuva tietoliikenneverkko
FTP File Transfer Protocol, Tiedostonsiirtoprotokolla
HTTP Hypertext Transfer Protocol, hyperteksti protokolla
ICMP Internet Control Message Protocol, testaus-, kysely- ja vikaraportointiprotokolla
Internet Society TCP/IP:n standardointia valvova järjestö
Inverse ARP Frame Relay:ssä käytetty ARP
IP-osoite 32-bittinen verkoista riippumaton, globaali osoite
IPv6 Internet Protocol version 6, tulevaisuuden IP versio (osoitteet 48 bittisiä)
IPX Internet Packet Exchange Protocol, Novell Netwaren tietoliikenneprotokolla
ISO International Standards Organization, kansainvälinen standardointi organisaatio
MAC-osoite Medium Access Control, esim. Ethernet- ja Token ring-kortteihin ohjelmoidut 6-tavuiset osoitteet
OSI Open System Interconnection, avointen järjestelmien viitemalli
Protokolla Yhteyskäytäntö, jonka mukaan laitteet voivat siirtää tietoja keskenään
RARP Reverse Address Resolution Protocol, fyysisen osoitteen selvitys protokolla
Rlogin Pääteliikennemekanismi, yhteys ilman käyttäjätunnusta
RFC Request For Comments, TCP/IP standardeja kutsutaan tällä nimellä
SMTP Simple Mail Transfer Protocol, sähköpostin siirtoprotokolla
SNMP Simple Network Management Protocol, verkonhallintaprotokolla
Telnet Pääteliikennemekanismi, jolla yhteys avataan
TCP/IP Transmission Control Protocol/Internet Protocol, protokollaperhe
TFTP Trivial File Transfer Protocol, lähetä/kuittaa -protokolla
UDP User Datagram Protocol, yhteydetön kuljetusprotokolla
TCP/IP-protokolla on maailman yleisin tietoliikenneprotokolla
ja se on saavuttanut varsin kunnioitettavan 20-vuoden iän.
Huolimatta siitä, että TCP/IP on yksi vanhimmista käytössä
olevista tietoliikenneprotokollista se ei ole osoittanut heikkenemisen
merkkejä, vaan on vanhentuessaan saanut uusia valmistajia
ja sitä myötä myös uusia käyttäjiä.
Syitä tähän menestystarinaan on helppo löytää:
standardien avoimmuus, määrittelyjen yksinkertaisuus,
ilmaiset esimerkkitoteutukset jne. Protokollana TCP/IP ei ole
mitenkään teknisesti ylivoimainen verrattuna muihin
vastaaviin (IPX, DECnet, OSI, AppleTalk, jne.). Näistä
löytyy jopa yksityiskohtia, jotka ovat vahvempia kun TCP/IP:ssä,
mutta TCP/IP:n yksinkertaisuus on syy, miksi se on pärjännyt
paremmin kilpailussa muita vastaan. TCP/IP:ssä on onnistuttu
välttämään lähes kaikki kompromissiratkaisut
ja tuloksena on saatu protokolla, joka voidaan toteuttaa helposti
erilaisissa koneympäristöissä sekä hyvin laajoissakin
verkoissa.
TCP/IP on valmistaja- ja laitteistoriippumaton protokolla.
Siitä löytyy versiot erilaisiin tietokoneisiin prosessorista
ja käyttöjärjestelmästä riippumatta.
Perusprotokollat ja -sovellukset ovat niin yksinkertaisia, että
ne on voitu toteuttaa mitä erilaisimmissa laiteympäristöissä.
Nykyään TCP/IP on saatavilla kaikkiin laiteympäristöihin
ja moniin ympäristöihin se kuuluu vakiovarusteena. Standardoinnissa
käytetään niin tutkijoiden, valmistajien kuin käyttäjien
edustajia. Tämä takaa yleensä (ei aina) sen, että
standardi on suhteellisen helposti toteutettavissa ja myös
toimiva.
TCP/IP ei myöskään riipu verkkotyypistä.
Se ei vaadi allensa mitään tiettyä verkkoa, vaan
tietokone voidaan kytkeä siihen verkkoon, joka on parhaiten
saatavilla. Käytettäessä erilaisia verkkoja TCP/IP
tarjoaa niiden välille "yhteisen" kielen, jonka
välityksellä laitteet voivat keskustella. Uusia verkkotekniikoita
käyttöönotettaessa, niihin määritellään
tapa, kuinka TCP/IP siirretään kyseessä olevan
verkon yli. Myös nopeat tekniikat kuten ATM ja Frame Realy
toimivat TCP/IP:n alla, jolloin saadaan käyttöön
niiden tarjoamat suuret nopeudet.
Tässä seminaarissa tullaan esittelemään
TCP/IP-protokollaperhe yleisesti ja perehdytään tarkemmin
ARP- ja RARP -protokolliin, joiden tehtävänä on
selvittää koneen IP- tai fyysinen osoite.
TCP/IP perustuu kolmeen protokollaan TCP, UDP ja
IP. TCP ja UDP ovat kujetusprotokollia, jotka tarjoavat sovelluksille
liityntärajapinnan eri verkkopalveluihin. IP on verkkoprotokolla,
joka hoitaa yhteydet erilaisiin verkkoympäristöihin.
Protokollien standardoinnin valvonnan hoitaa Internet Society. Standardeissa on määritelty: 1. perusprotokollat, 2. näiden käyttö erilaisissa verkoissa sekä 3. perussovellusten määrittelyt. Kehitystyötä tehdään jatkuvasti sekä pitkällä aikajänteellä, että akuuteista tarpeista johtuen. Kehitystyötä tehdään sekä suurten yritysten toimesta, että yksityiseltä pohjalta, joten näillä on ainakin teoreettinen mahdollisuus vaikuttaa TCP/IP:n suuntaan. Tämän johdosta standardeja tulee koko ajan lisää ja niiden vaikutus/käyttö vaihtelee aina maailmanlaajuisesta unohdettuihin asti. TCP/IP:n standardeja kutsutaan RFC-dokumenteiksi ja ne kaikki ovat vapaasti saatavilla Internetin FTP-arkistokoneista. Tällä hetkellä RFC-dokumenttejä on jo yli 2100.
TCP on luotettava yhteydellinen kuljetusprotokolla.
Luotettavuus tarkoittaa sitä, että TCP takaa tiedon
perillemenon ehjänä ja vieläpä oikeassa järjestyksessä.
TCP hoitaa itse hävinneiden / rikkoontuneiden pakettien uudelleenlähetyksen
sekä vuonohjauksen. TCP pätkii sovellukselta tulevan
datan IP-paketteihin, jotka vastaanottavan pään TCP
kokoaa ja toimittaa sovellukselle. Tuttuja TCP:tä käyttäviä
sovelluksia ovat Telnet, FTP, SMTP ja Rlogin. TCP-kehyksen rakenne
on esitetty kuvassa 1.
TCP-kehyksen kentät:
Lähdeportti source port, portti josta sanoma lähetetään (> 1024), lähettäjän yhteystunnus.
Kohde portti destination port, portti jonne sanoma lähetetään eli kohteen sovellustunnus.
Lähetysnro sequence number, lähtevä tavunumero.
Kuittausnro acknowledgement number, kuittaus tavun/tavuryhmän numeroon..
Otsikon pituus data offset, TCP-otsikon pituus n * 4 oktettia.
Varattu reserved, varattu käytettäväksi tulevaisuudessa.
Liput flags, urgent pikadatan tunnistus, acknowledge kuittauksen ilmoitus, push pyydetään TCP:n laittamaan kakki puskurissa oleva data matkaan, reset nollaa TCP-yhteyden, synchronization synkronointiin (?) ja finish yhteyden lopetukseen.
Ikkuna window, kertoo lähettäjälle montako tavua vastaanottaja on kykenevä vastaanottamaan.
Tarkistussumma checksum, koko TCP-sanoman tarkistesumma.
Pikadatanosoitin urgent pointer, osoittaa pikadatan paikan.
Lisätoiminnot options, käyttäjän omia lisäoptioita.
Täyte padding, täyttää otsikon siten että se on kooltaan n * 4 oktettia.
UDP tarjoaa kevyen liittymärajapinnan IP-tason
tietosähkeiden käsittelyyn. TCP:stä poiketen UDP
on yhteydetön, ja siten se ei sovellu siirtoon, jossa vaaditaan
luotettava datan perillemeno. Kaikki sovellukset eivät kuitenkaan
kaipaa tätä varmuutta, vaan voivat toimia ilman ennakkoon
avattuja yhteyksiä, lähettämällä tietosähkeitä
toisilleen (esim. kyselytoiminnot). UDP:tä käyttävien
sovellusten tulee itse varmistaa viestien perillemeno ja oikeellisuus.
Yleisesti varmistus on hoidettu uusimalla kysely jos vastausta
ei ole saatu tietyn ajan kuluessa. UDP on tarkoitettu kysely /
vastaus-toimintoihin. UDP:tä käyttäviä sovelluksia
ovat esim. nimipalvelu (DNS, Domain Name Server) ja SNMP (Simple
Network Management Protocol). Kuvassa 2 on esitetty UDP-protokollan
kehysrakenne.
UDP:n kehysrakenne on huomattavasti yksinkertaisempi
kuin TCP:n kehysrakenne, mutta kehyksen kentillä on samat
tehtävät kuin TCP:n vastaavilla kentillä (kts.
kohta TCP).
IP on yhteydetön verkkoprotokolla ja sen tehtävänä
on huolehtia IP-datagrammien reititys verkosta toiseen IP-osoitteiden
perusteella. IP-datagrammit eli tietosähkeet reititetään
toisistaan riippumatta. Niille ei ole ennalta määrätty
mitään yhteyskohtaista polkua. IP-osoitteella kerrotaan
tietokoneelle tai reitittimelle tietosähkeen seuraava kohde,
joka voi olla vastaanottaja tai seuraava reititin matkalla vastaanottajan
luo. Kuva 3. selvittää IP-otsikon rakennetta.
Otsikon kentät:
Versio version 4 bittiä, kertoo käytettävän versiotyypin, nykyinen versio 4 (tuleva 6).
Ots. pituus hlen 4 bittiä, otsikon pituus neljän oktetteina (normaalisti 5 eli 20 oktettia).
Palvelu type of service 8 bittiä, palvelun tyyppi (0 normaali, 7 hallintadatagrammi).
Kokonaispituus total length 16 bittiä, koko datagrammin pituus oktetteina (max 65535 oktettia).
Tunnistus identification 8 bittiä, lähettäjän
arpoma yksilöllinen tunniste, joka yhdessä osoitteen
kanssa yksilöi datagrammin.
Liput flags 3 bittiä, viimeinen on käyttämättä, ilmoittavat voiko IP-pakettia pilkkoa ja jos on kyse pilkotun IP-paketin osasta ilmoitetaan tuleeko saman paketin osia edelleen.
Lohkon sijainti fragment offset 13 bittiä, pilkotun paketin sijoittumispaikka kootessa alkuperäinen IP-paketti.
Elinaika time to live 8 bittiä, alkaa jostain määrätystä luvusta ja vähenee aina yhdellä kulkiessaan reitittimen läpi (maksimissaan 255).
Protokolla protocol 8 bittiä, ilmoittaa käytetyn protokolla IP:n sisällä (TCP, UDP...).
Ots. tarkistuss. header checksum 16 bittiä, lasketaan otsikkokentät 16 bittisinä kokonaisuuksina yhteen 1-komplementti-aritmetiikalla ja otetaan summasta yhden komplementti.
Lähdeosoite source ip address 32 bittiä.
Kohdeosoite destination ip address 32 bittiä.
Lisämääreet ip options x bittiä, käyttäjän määrittelemiä lisämääreitä.
Täyte padding y bittiä, täyttää otsikkokentän lopun siten, että kokonaispituus tulee olemaan n*32 bittiä.
ICMP on IP-protokollan testaus-, kysely- ja vianraportointiprotokolla.
IP:n tarjotessa epäluotettavan yhteydettömän siirtopalvelun
on mahdollista, että tietosähkeen matka katkeaa jostain
syystä. Tällöin on oltava mahdollisuus raportoida
käyttäjälle tapahtuneesta. ICMP on luotu erilaisten
virhe-, kysely- ja testisanomien välittämiseksi. Vaikka
ICMP-sanomat kuljetetaan IP:n sisällä, on se osa IP:tä,
eikä ylemmän tason protokolla.
ICMP:ssä on kaksi sanomatyyppiä testaukseen:
kaikupyyntö ja kaiun palautus esim. Ping käyttää
kaiunpyyntöä. ICMP-virhesanomia on useita erilaisia.
Niitä lähettävät tavallisimmin reitittimet,
mutta vastaanottava laite voi myös tarvittaessa lähettää
virhesanoman. Virhesanoma kohdistetaan aina IP-tietosähkeen
lähettäjälle. ICMP-sanomien avulla on mahdollista
saada tieto esim. kellonajasta, päiväyksestä, aliverkossa
käytetystä aliverkkomaskista tai saada lista lähiverkon
reitittimistä. Kuvassa 4. on esitetty ICMP-sanoman rakenne.
ICMP-sanoman kentät:
Tyyppi type, ilmaisee sanomatyypin (esim. kaiku/kaiun palautus, kohde saavuttamaton, reitinvaihto...)
Koodi code, tavallisesti 0 tai lisätietoja tyypistä
Tarkistussumma checksum, sanoman tarkistussumma.
Parametrit parameters, 0 tai tyyppikohtaisia parametrejä.
Informaatio information, sanoman aiheuttaneen
tietosähkeen IP-otsikko ja kahdeksan ensimmäistä
riviä.
OSI-malli on kansainvälisen standardointijärjestön
ISO:n avointen järjestelmien viitemalli. OSI jakaa
tietoliikenteen seitsemään päällekkäiseen
kerrokseen ja määrittelee kerroksille niiden tehtävät
ja peruskäsitteet. OSI ei itsessään määrittele
varsinaisia yhteyskäytäntöjä eikä ota
kantaa varsinaisiin tietoliikennejärjestelmiin vaan sen tarkoituksena
on toimia viitekehyksenä standardeille ja vaatimuksille.
Koska OSI tarjoaa yleispätevän rakenteen
tietoliikennejärjestelmille, esitän TCP/IP:n sijoittumisen
OSI-malliin (kuva 5.).
OSI
TCP/IP
TCP/IP on luonteeltaan protokollaperhe. Tähän
perheeseen kuuluu suuri määrä erilaisia protokollia,
jotka ovat jollain tavoin sidoksissa toisiinsa. Edellä esiteltyjen
perusprotokollien lisäksi TCP/IP:stä löytyy paljon
muita protokollia mm. HTTP, TFTP, ym. ym..
Tässä esityksessä käsitellään tarkemmin protokollat ARP (Address Resolution Protocol) ja RARP (Reverse Address Resolution Protocol).
TCP/IP:ssä käytetty reititys perustuu kompakteihin,
standardeihin ja binäärisiin IP-osoitteisiin. Jokaisella
koneella on oma yksilöllinen 32-bittinen IP-osoite. Tätä
IP-osoitetta käytetään kaikkeen koneiden välillä
tapahtuvaan kommunikointiin.
Näistä 32-bitistä kolme ensimmäistä
ilmoittaa koneille ja reitittimille kyseessä olevan osoitteen
tyypin. Osoitteiden tyypit määräytyvät seuraavasti:
IP-osoitteissa, joissa kaikki asemaa määrittelevät
bitit ovat nollia, tarkoittavaa verkkoa ja siinä tapauksessa
jos asemaa määrittelevät bitit ovat ykkösiä
on kyseessä broadcast-osoite. Osoiteavaruuden rajoittuneisuus
on vaivannut TCP/IP-maailmaa jo jonkin aikaa, ja tähän
on luvassa helpotusta IPv6:n (Internet Protocol version 6) mukana.
Tällä hetkellä käytössä
oleva CIDR (Classless Inter-Domain Routing) on ainoastaan väliaikainen ratkaisu. CIDR:ssä IP-osoitteen isäntä-osasta on otettu bittejä verkko-osan käyttöön. Näin ollen esim. jos koneita on 800, tarvittaisiin tälloin alkuperäisellä luokituksella vähintään neljä C-luokan osoitetta (huono ratkaisu) tai B-luokan osoite (todella huono ratkaisu). CIDR:llä voidaan käyttöönottaa osa jostain B-luokan osoitteesta esim. IP-verkko 140.115.0.0, jonka aliverkkomaski 255.255.248.0. Tällöin osoitteen 21 ensimmäistä bittiä ovat verkko-osaa ja viimeiset 11 bittiä isäntä-osaa. CIDR osoitteet ilmoitetaan pareina osoite-aliverkkomaski.
Lähiverkon liikennöinti onnistuu ainoastaan silloin, kun asemat tietävät toistensa IP- ja MAC-osoitteet. Ikävä kyllä, tällä hetkellä MAC- ja IP-osoitteen välillä ei ole mitään yhteyttä. Tähän ongelmaan on kaksi ratkaisua: 1. käytetään joko kiinteää kuvausta (osoitteet esim. kiintolevyllä) tai 2. menettelyä, jolla voidaan fyysinen osoite yhdistää IP-osoitteeseen. Kiinteää kuvausta voidaan käyttää pienissä verkoissa, joiden osoitekanta on muuttumaton, mutta lähes aina käytetään ARP-protokollaa. ARP:n tehtävänä on hoitaa fyysisen- ja IP-osoitteen yhdistäminen eli ARP sovittaa IP:n allaolevaan verkkoon (Ethernet, TR,...).
ARP-protokollaa joudutaan käyttämään
tilanteessa jossa asema haluaa lähettää, mutta
sen tiedossa on ainoastaan vastaanottajan IP-osoite. Tällöin
lähettäjä generoi ARP-kyselyn (esitetty kohdassa
4.2) ja lähettää sen verkkoon. Kysely on tyypiltään
broadcast- eli levitysviesti, joka kulkeutuu kaikille kyseessä
olevan segmentin asemille. Sanoma sisältää IP-osoitetiedot
lähettäjästä ja vastaanottajasta sekä
lähettäjän MAC-osoitteesta. Kaikki asemat sijoittavat
lähettäjän IP- ja MAC-osoitetiedot omaan ARP-tauluun
ja vastaanottajaksi merkitty asema täyttää sanomasta
kohdan "vastaanottajan MAC-osoite" ja palauttaa sanoman
takaisin lähettäjälle. Lähettäjä
vastaanottaa sanoman ja merkitsee saadun MAC-osoitteen omaan ARP-tauluun.
Tämän jälkeen lähetys onnistuu.
Lähettäjän generoima ARP-kysely leviää
kaikkien siltojen lävitse, mutta reitittimien läpi sanoma
ei pääse. ARP-sanoman kulkua on selvitetty kuvassa 6.
Kuvassa 7 on esitetty ARP-paketin rakenne kentittäin.
Sanoman osat:
Tyyppikenttä hardware type, mitä tyyppiä verkko on (Ethernet, Token Ring...).
Protokollatyyppi protocol type, esim IP.
MAC-osoitteen pituus HLEN, normaalisti pituus on 48 bittiä.
IP-osoitteen pituus PLEN, nykyään
32 bittiä tulevaisuudessa 48.
ARP-operaation tyyppi operation, 1 = kysely, 2 = vaste.
Lähettäjän MAC-osoite sender hardware address, 48 bittiä.
Lähettäjän IP-osoite sender IP address, 32 bittiä.
Vastaanottajan MAC-osoite target hardware address, 48 bittiä.
Vastaanottajan IP-osoite. target IP address,
32 bittiä.
Lähetettäessä viesti sellaiselle vastaanottajalle,
joka sijaitsee samassa lähiverkossa, mutta kuitenkin eri
verkkosegmentissä, reitittimen takana, voidaan käyttää
reititintä ns. Proxy ARP:nä. Proxy ARP näyttää
lähettäjälle kuin se olisi itse oikea vastaanottaja,
vaikka se hoitaa vain sanomien osoitteiden muuttamisen sekä
niiden välittämisen toiseen aliverkkoon.
Lähettäjän generoidessa sellainen
ARP-kysely jonka vastaanottajaa ei löydy samasta verkkosegmentistä,
tulee reitittimen, joka toimii Proxy ARP:na siepata ko kysely
ja lähettää se muihin aliverkkoihin. Vastauksen
saatuaan reititin lähettää kysyjälle aivan
tavallisen ARP-vastauksen, jossa se mainostaa itseään
kuin olisi lähettäjän tavoittelema vastaanottaja.
Lähettäjä aloittaa tämän jälkeen
lähettämisen normaalisti ja ARP Proxy hoitaa liikenteen
välityksen molempiin suuntiin. ARP Proxy:a käytettäessä
aliverkkomaskin asettaminen ei ole välttämätöntä.
Kuvassa 8. esitetään ARP Proxy:n toimintaa.
Sanoman kulku:
Asema B yrittää lähettää asemalle D, mutta B ei tiedä D MAC-osoitetta.
1. B generoi ARP-kyselyn, jossa se kyselee D:n MAC-osoitetta. Levitysviesti kulkeutuu kaikille B:n kanssa samassa segmentissä oleville asemille, mutta D:ä ei löydy sieltä. Reititin, joka toimii myös Proxy ARP:na, havaitsee ARP-kyselyn ja huomaa, että kyselty laite ei sijaitse samassa segmentissä.
2. Proxy ARP generoi ARP-kyselyn muihin segmentteihin.
3. Asema D huomaa kyselyn ja vastaa siihen. Reititin saa tietoonsa D:n MAC-osoitteen.
4. Reititin vastaa B:n kyselyyn, mutta ilmoittaa MAC-osoitteena oman osoitteen.
5. B aloittaa lähetyksen ja luulee "keskustelevansa"
D:n kanssa vaikka "keskustelee" reitittimen kanssa.
Reititin hoitaa liikenteen asema D:lle.
Edellä esitellyn ARP:n lähisukulainen RARP
hoitaa lähes samoja tehtäviä kuin ARP, mutta toiseen
suuntaan. RARP vastuulla on selvittää koneelle sen oma
IP-osoite. Tätä protokollaa tarvitaan etenkin sellaisessa
tilanteessa, jossa käytetään niin sanottua tyhmää
päätettä, jossa itsessään ei ole tallennuskapasiteettia
(HDD), johon IP-osoite voitaisiin tallentaa ja käynnistettäessä
ladata muistiin.
Toiminta perustuu siihen, että jokaisella laitteella
on kiinteä MAC-osoite, jota yleensä ei muuteta (poikkeuksena
verkkokortin hajoaminen yms.). Itse RARP sanoman muoto on sama
kuin ARP-sanoman. Ainoa poikkeus on operaatiokoodi, joka RARP:ssa
on 3 tai 4. Laitteen generoidessa RARP-kysely, verkossa olevan
palvelimen tulee vastata siihen ja ilmoittaa laitteelle jokin
vapaa IP-osoite. IP-osoitteen ei siis välttämättä
tarvitse olla joka kerta sama. Ongelmia saattaa esiintyä,
jos verkossa on useampia palvelimia, jotka vastaavat RARP-kyselyyn.
Kuvassa 9. on esitetty RARP-sanoman kulku.
Itse RARP-sanoma siis näyttää jokseenkin
tältä: "Täällä laite MAC-osoitteessa
X, mikähän on minun IP-osoitteeni?".
Nämä edellä esitetyt ARP:t eivät
ole suinkaan ainoita protokollia tällä rintamalla, vaan
on olemassa myös muita toiminnaltaan vastaavia protokollia.
DARP (Dynamic Address Resolution Protocol) on toiminnaltaan samantyyppinen kuin RARP eli sen tehtävänä on selvittää laitteen IP-osoite, ilman jokaisen laitteen erikseen konfiguroimista. DARP:n työ on vielä kesken ja tullee korvaantumaan muilla tekniikoilla. Inverse ARP on käytössä Frame Relay:ssä. Inverse ARP selvittää Frame Relay-yhteystunnuksen eli loogisen kanavatunnuksen ja IP-osoitteen välisen yhteyden.
Tässä esityksessä ollaan pyritty selvittämään
maailman käytetyimmän protokollaperheen TCP/IP:n yleisiä
ominaisuuksia. Ja näiden esitietojen perusteella on yritetty
selvittää tarkemmin sen kahta lähiverkko käytössä
hyvin tärkeää protokollaa ARP:tä ja RARP:tä.
Ongelmana oli löytää ne ydinkohdat TCP/IP:stä,
joita tarvitaan ARP:n ja RARP:n ymmärtämiseen.
Protokollaperheenä TCP/IP:n asema maailmalla
on erittäin vakaa ja tulevaisuudessa Ipv6:n tullessa, poistuvat
osoiteavaruuteen kohdistuneet paineet. Tämän jälkeen
TCP/IP:n leviäminen globaalina tietoliikenneyhteyskäytäntönä
voi jatkua uusin eväin.
Douglas E. Comer, Internetworking with TCP/IP, Volume I, 3rd edition, Prentice Hall International, 1995, ISBN: 0-13-216987-8.
Arto Karila, Tik-110.350, Tietokoneverkot K-97 opetusmoniste, Otapaino, TKK
http://www.freesoft.org/Connected/Topics05a-Media/Ethernet/ARP.html
http://www.freesoft.org/Connected/RFC/826
http://www.freesoft.org/Connected/RFC/903
http://www.alexia.net.au/~www/yendor/internetinfo/arp.html
http://www.freesoft.org/Connected/RFC/1812
http://www.hds.com/htmlsysadmin/2-1-5.html
http://www.ceri.memphis.edu/help/@multin...T/TCPDUMP/OUTPUT_FORMAT/
ARP_RARP_PACETS
http://flash.compatible.com/cloop-html/show-arp.html