Sisällysluettelo

Sisällysluettelo 2
Lyhenneluettelo 2
1. Johdanto 3
2. Kohti tulevaisuutta 3
2.1 Ennakoitavia kehityssuuntia 3
2.2 Sähköisen rahan ongelmat 4
3. Secure Electronic Transaction, SET 5
3.1 Voimakkuus yhteistyöstä 5
3.2 SETn tarjoama ratkaisu 5
3.3 SET:n aikataulu 7
4. DigiCash'in Ecash 8
4.1 Taustaa 8
4.2 Ecashin toiminta 8
4.3 Ecashin aikataulu 9
5. SET'in ja Ecash'in vertailua 9
5.1 Turvallisuus 9
5.2 Käytettävyys 10
6. Sähköisen rahan ja verkkokaupan tulevaisuus 10
7. Yhteenveto 11
Lähdeluettelo 13

Lyhenneluettelo

SET Secure Electronic Transaction, VISA'n ja MasterCard'in laatima spesifikaatio sähköiselle rahalle

1. Johdanto

Tämä kirjallisuustyö liittyy Teknillisen Korkeakoulun Sähkötekniikan osaston Teletekniikan laboratorion seminaariopintojaksoon Teletietotekniikka. Tarkoituksena on mahdollisimman monipuolisesti tarkastella ja vertailla SET- ja Ecash-veloitusjärjelmiä Internetkäytössä.

Veloitusjärjestelmistä tarkastelen vain näitä sähköisiä järjestelmiä, perinteiset kotimaisen ja kansainvälisen kaupan maksuliikenteen instrumentit olen jättänyt vallan tarkastelun ulkopuolelle. Ensisijaisena syynä tähän on ollut jo sinällään Internetin luonne, joka selkeästi on irrallinen ja erillinen osa perinteisen kaupankäynnin foorumeista. Internet tarvitsee epäturvallisena avoimena verkkona täysin omat sähköisen rahan elementit, ainakin ennen kuin siitä voi tulla merkittänä kansainvälisen kaupankäynnin areena. Toinen syy perinteisten maksujärjestelmien rajaamiseen pois tästä tutkimuksesta on niiden toimivuus jo nykyisellään olemassa olevilla laitteilla, esim. fax'lla voi lähettää luottokorttinumeronsa turvallisesti ulkomaiselle myyjälle, jne. Internettiä on siis periaatteessa turhaa käyttää tunneloitaessa vanhoja maksujärjestelmiä verkkoon, tällaisessä käytössä Internet ei tarjoa muuta kuin toisen vaihtoehtoisen median tiedon siirtämiseksi ostajalta myyjälle.

Maksujärjestelmien "sähköisyys" sen sijaan tarjoaa useita lisäarvopalveluita etenkin turvallisuuden saralla, esim. ostajan voimakkaan identifioinnin ja autoritoinnin. Eräs hyvä esimerkki on sähköisen rahan tuoma anonymiteetti; henkilö voi ostaa verkon kautta ulkomailta tuotteen täysin anonyymisti. Tällaisia palveluita on nykyisille maksuinstrumenteille hyvin vaikeaa rakentaa, usein täysin mahdotonta.

2. Kohti tulevaisuutta

2.1 Ennakoitavia kehityssuuntia

Lähtökohta elektronisen rahan käyttöönoton edistämisessä ja yleistymisessä tulee aina olla asiakkaan tarve: tulee miettiä onko järjestelmä helppokäyttöinen, onko se turvallinen, vastaako se asiakkaan odotuksia, herättääkö se mahdollisesti asiakkaassa mielenkiintoa vaihtaa nykyinen ostotapa elektroniseksi. Näistä lähtökohdista ponnistaen onkin selvää, että tuleva sähköinen raha ja siihen liittyvä ostoprosessi tulee olla mahdollisimman yhdenmukainen nykyisten maksujärjestelmien kanssa samalla kuitenkin taaten sen joustavuus ja mukautettavuus vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.

Yrityksissä ollaan 1980-luvun iloisen rönsyilyn jälkeen viimein palaamassa takaisin ydinosaamisen piiriin. Yhtenä pääsyynä tähän kehitykseen on luonnollisesti ollut voimistunut ulkomainen kilpailu sekä sisämarkkinoiden avautuminen, yritykset ovat löytäneet itsensä tilanteesta, missä vain totaalinen panostaminen siihen alueeseen minkä kukin parhaiten taitaa tuottaa tuloksia. Siksi onkin hyvin epätodennäköistä, että muut kuin maksuliikenteeseen erikoistuneet instituutiot pystyisivät vakiinnuttamaan Internettiin sähköistä rahaa koskevat standardit. Toisin sanoen lienee selvää, etteivät edes alan dinosaurukset, Microsoft tai Netscape, pysty muokkaamaan tulevasta sähköisen rahan standardista itselleen mieleistä.

Usealla teollisuuden alalla on ollut nähtävissä mihin kamppailu markkinoiden herruudesta johtaa: VHS- vs. Beta -standardin välisessä videoformaattisodassa voiton vei lopulta VHS, kotimikrokäyttöjärjestelmien alkutaipaleilla voiton otti Microsoft, jne. Nykyisin riskit väärän standardin valitsemisessa ovat, jos mahdollista, vieläkin suuremmat. Mikään yritys ei enää yksinään lähde ajamaan läpi aivan omaa standardiaan, vaan tavaksi on vakiintunut muodostaa hyvinkin isoja yhteenliittymiä. Usein tietty yritys saattaa olla tyttäriensä kautta jopa mukana useassa kilpailevassa yhteenliittymässä. Voidaankin sanoa varmasti, että jokin näiden yhteenliittymien edustamista stardardeista myös vakiintuu Internetissä sähköisen rahan standardeiksi, muiden standardien näivettyessä hiljakseen.

Lyhyellä tähtäimellä Internetissä tuntuisi olevan tilaa kahdelle sähköisen rahan formaatille; toinen, joka olisi tarkoitettu pieniin mikro-ostoksiin ja toinen, joka olisi tarkoitettu isompiin makro-ostoksiin. Tämä jako toteutunee jo senkin johdosta, ettei valmis sähköinen verkkoraha mikro-ostoksiin ole vielä vielä lainkaan yleistynyt. Toisaalta nykyisillä luottokorttijättiläisillä on lyhyt matka vakiinnuttaa itsensä myös verkossa, esim. yli 30 markan (Suomen luottokorttiostoksen minimi) kertaostoksissa.

Pitkällä tähtäimellä tällainen hieman keinotekoiselta tuntuva rajanveto mikro- ja makro-ostoksiin varmasti hämärtyy. Järjestelmät sulautuvat yhdeksi kokonaisuudeksi.

2.2 Sähköisen rahan ongelmat

Edellä jo kerrottiin, että sähköisen rahan käyttämisen tulee olla mahdollisimman yhdenmukaista nykyisten maksujärjestelmien käyttämisen kanssa. Ostettaessa esimerkiksi elintarvikkeita lähikaupasta ne usein maksetaan pankki- tai luottokortilla, saman maksuvälineen tulisi näin muodoin toimia myös ostettaessa samoja tuotteita virtuaalisessa Internet-elintarvikekaupassa. Jos verrataan näitä kahta ostoprosessia, löydetään helposti syitä, miksei sähköinen raha ole näihin päiviin asti yleistynyt juuri ollenkaan.

Ensimmäinen ongelma on verkon turvallisuus: Voitko olla täysin varma, että verkon kautta lähetetty luottokortti- tai pankkikorttinumero ei päädy sivullisten käsiin ? Internetin kaltaisessa avoimessa verkossa tässä piilee merkittävä turvallisuusriski.

Toinen ongelma on signeeraus: Miten tavarantoimittaja voi olla varma, että tilauspyynnön on lähettänyt oikea asiakas. Voisiko olla mahdollista, että tilauksen onkin jättänyt joku sivullinen sinun luottokorttinumerolla ? Entä miten ostaja voi olla varma, että tavarantoimittaja edes on olemassa ? Voihan olla, että tavarantoimittaja on

vain olemassa rikollisen tietokoneella, puhtaasti rahastuslaitteena. Tällainen identifiointiongelma on toisaalta olemassa myös nykyisillä maksujärjestelmillä, jopa sähköisiä korostetummin. Sähköisillä maksujärjestelmillä identifiointiongelma on kuitenkin ratkaistavissa lähes aukottomasti jo penniluokan ostoksista alkaen, ehkä tästä syystä sen toteutus on koettu melkoisena haasteena ja tuotetasolle viedyt produktiot ovat antaneet odottaa itseään aina näihin päiviin asti.

3. Secure Electronic Transaction, SET

3.1 Voimakkuus yhteistyöstä

Sähköisen rahan maailmassa voimakkain yhteenliittymä on eittämättä alkujaan VISA'n ja MasterCardin muodostama konsortio, jossa sittemmin osallistujiksi ovat liittyneet myös American Express, Microsoft, IBM, Netscape, SAIC, GTE, Terisa Systems ja VeriSign [1].

Konsortio on perustettu laatimaan tekninen spesifikaatio, Secure Electronic Transaction (SET) ja edistämään sen yleistymistä Internetin ja intranettien vallitsevaksi maksuvälineeksi. SET on täysin avoin ja vapaa spesifikaatio kenen tahansa käytettäväksi, kukin esim. ohjelmistotalo voi heti ilman lisenssimaksuja tuoda markkinoille SET-yhteensopivia ohjelmatuotteita [2].

3.2 SETn tarjoama ratkaisu

Tiedon suojaus SET:ssä perustuu RSA Data Security 'n toimittamaan kryptaustekniikkaan [2].

Ennen kuin ensimmäistäkään tilausta voidaan Internetin kautta suorittaa, tulee tulevan käyttäjän täyttää lomake esim. suoraan Internetissä VISA Certificate Authority'n kotisivulla. Samassa yhteydessä käyttäjälle generoidaan julkisen avaimen salauksen edellyttämät kaksi avainta, toinen julkinen, toinen salainen. Tämä avainten generointi voidaan suorittaa esim. mikrossa siihen asennetulla SET-yhteensopivalla ohjelmistolla. Lomake lähetetään VISA-organisaatiolle sen julkisella avaimella salattuna ja käyttäjän salaisella avaimella signeerattuna. Tämän jälkeen VISA-organisaatiossa tarkastetaan, että lomakkeen tiedot vastaavat heidän vanhoja VISA-tietojaan ko. henkilöstä ja hänen maksusuoritteensa ovat muutoinkin kunnossa. Sitten tämä VISA-keskusorganisaatio digitaalisesti allekirjoittaa käyttäjän julkisen avaimen ja lähettää VISA-net 'n kautta paikalliselle luottokortin myöntäjälle (=issuer, esim. Suomessa Luottokunta) tiedon, että ko. käyttäjä voi tulevaisuudessa tehdä ostoksia suoraan sähköisen verkon kautta. Kuva 1. [3]

Kuva 1. Käyttäjän hyvaksyttäminen SET:n piiriin

Samalla tavoin myös tavarantoimittajan (myyjän) tulee kuitata itsensä SET:n piiriin. Myyjä saa tässä tilanteessa myös itselleen kirjallisen sertifikaatin, jonka hän voi laittaa esim. näkyville verkkoon.

Ostaminen onkin sitten hyvin helppoa, esim. SET-yhteensopivalla selaimella käyttäjä löytää Internetissä mielenkiintoisen tuotteen, jonka hän haluaisi ostaa. Käyttäjä huomaa, että myyjäliikkeellä on VISAn SET-certifikaatti. Käyttäjä tilaa tuotteen lähettämällä oman VISA-korttinsa numeron verkon kautta myyjälle. Kuva 2. Mutta eikö nykyään voisi jo tehdä näin ? Kyllä, mutta ei ilman turvallisuus- ja identifiointiriskiä. SET-yhteensopiva selain pyytää ennen lähetystä käyttäjää syöttämään omat salausavaimensa ohjelman käyttöön. Miten tämä huippusalaisen avaimen syöttäminen sitten voidaan tehdä ilman riskejä ? Vastaus on moninainen: Käyttäjä voi säilyttää avaimiaan kirjoitussuojatulla levykkeellä ja aina tarvitessa syöttää sen lukuasemaan. Tulevaisuudessa käyttäjä voi saada avaimensa koodatuksi suoraan hardware-palikalle, joka sitten syötetään tietokoneen käyttöön esim. ylimääräiseen sarjaporttiin, josta kone sitten lukee avaimet. Kenties jo lähitulevaisuudessa tietokoneissa standardoituvat erityiset lukulaitteet näille palikoille. Lopuksi selain lähettää käyttäjän luottokorttinumeron myyjälle hänen julkisella avaimella salattuna ja käyttäjän salaisella avaimella signeerattuna. [2]

Käyttäjän näkökulmasta ostaminen siis on helppoa, hän ostaa niin kuin on aina ostanut luottokortillaan. VISA-lasku tulee käyttäjälle aikanaan ja siinä verkko-ostokset ovat sulassa sovussa perinteisten VISA-ostosten rinnalla.

Kuva 2. Ostaminen SET:llä

Olennaista on myöskin huomioida, että riski perättömistä ostoksista on täysin VISA-organisaation (Luottokunta) harteilla. Itse asiassa perinteinen VISA-ostaminen on SET:llä verkosta ostamiseen verrattuna huomattavasti riskialttiimpaa, onhan toisen henkilön luottokorttinumeron kaappaaminen suoraan hänen kortiltaan paljonkin helpompaa mitä luottokorttinumeron edelleen lähettäminen verkon kautta toisen salaisella avaimella signeerattuna.

Luottokunta toimii siis edelleen sinä samaisena kolmantena luotto-osapuolena transaktio-osapuolten välillä, kuin se on toiminut koko olemassa olonsa aikana. Tällaisessä kolmikantajärjestelmässä tämän luotto-osapuolen tulee olla tunnettu ja ehdottoman luotettava, maksujärjestelmiin ja niiden toimivuuteen erikoistunut instituutio, siksi onkin nähtävissä etteivät esim. Netscapen tai Microsoft'n (ko. yhtiöt ovat jäseninä myös SET:ssä) lanseeraamat omat sähköisen rahan järjestelmät koskaan voi tulla haastajiksi SET-järjestelmälle. Eli lyhyesti sanottuna aina kun yritys tuo markkinoille oman tuotteensa sähköisestä rahasta, harjoittaa se väistämättä myös pankkitoimintaa painaessaan omia rahojaan. Tästä syntyy melkoinen ongelma tiukasti pankkitoimintaa säätelevissä maissa, kuten Suomessa.

3.3 SET:n aikataulu

Yhdysvalloissa testausvaihe pilottiyritysten puitteissa alkoi 1996 toisella neljänneksellä, vuoden 1996 viimeisellä neljänneksellä toiminta laajeni lähes tulkoon kattamaan kaikki tärkeimmät VISA-jäsenet Yhdysvalloissa [1].

Eurooppaan SET laajenee 1997 alussa ensin pilottivaiheena kattaen 38 VISA-jäsentä 16 eri Euroopan maassa. Vuosien 1997-1998 vaihteessa toiminnan on kaavailtu laajenevan täydelliseen kaupalliseen käyttöön [4].

4. DigiCash'in Ecash

4.1 Taustaa

Perustamisestaan 1990 lähtien DigiCash on kehittänyt turvallisia sähköisiä kaupankäyntijärjestelmiä niin avoimiin kuin suljettuihin verkkoihin. Internet on sittemmin saanut luonnollisesti suurimman mielenkiinnon DigiCashin johtoportaassa.

DigiCash käyttää tuotteissaan yhtiön perustajan ja hallituksen puheenjohtajan Dr. David Chaum 'n kehittämiä ja patentoimia julkisen avaimen salaukseen pohjautuvia salausmenetelmiä. Tulen tässä käsittelemään DigiCashin lukuisten tuotteiden joukosta nimenomaan Ecash-tuotetta, joka on omiaan Internetin kaltaisessa verkossa suoritettaviin mikro-ostoksiin. 5

4.2 Ecashin toiminta

Ecashin kayttö muistuttaa pitkälle pankkiautomaatin kayttöä. Kun käyttäjä kytkeytyy Internetin kautta järjestelmään, hän joutuu ensin identifioimaan tilinkäyttöoikeutensa ja sen jälkeen hän pyytää haluamansa käteismäärän. Paperirahan sijasta käyttäjän ecash-ohjelma vastaanottaa digitaalirahan käyttäjän tietokoneen kovalevylle.

Kun käyttäjä haluaa maksaa, hyväksyy hän yksinkertaisesti maksun määrän ja maksun saajan lisätietoja voi antaa ostoksesta haluttaessa), jonka jälkeen ohjelmisto siirtää automaattisesti oikean määrän digitaalikolikoita koneen kovalevyltä suoraan maksun vastaanottajalle. Kauppiaat (satunnaisista Internet-'katukauppiaista' suurmyyjiin) voivat tallettaa digitaalirahansa järjestelmän palvelimella olevaan ecash-kassaansa.

Käyttöliittymän takana oma henkilökohtainen tietokone itse asiassa luo sarjanumeroita sähkökolikoille tietyn satunnaismekanismin kautta. Nämä sarjanumerot piilotetaan erityisiin suojauskirjekuoriin ja lähetetään pankille allekirjoitusta varten. Pankki kuittaa ne ja lähettää takaisin, jonka jälkeen suojauskirjekuori poistetaan säilyttäen kolikoissa kuitenkin pankin allekirjoitus. Kun pankki sitten vastaanottaa kolikot käytön jälkeen, se ei tiedä, mistä ne ovat alunperin lähtöisin, koska ne olivat leimaushetkellä suojauskuoressa. Näin kuluttajan anonymiteetti säilyy. 6

Jokaisen allekirjoitetun kolikon sarjanumero on erilainen. Näin palvelin voi aina varmistua, että samaa kolikkoa ei käytetä kahdesti. Jos käyttäjä haluaa identifioida jonkun maksun vastaanottajan, hän voi paljastaa kolikon numeron ja todistaa ohjelmallaan luoneensa sen.

4.3 Ecashin aikataulu

Ensimmäisinä ecashiä pääsevät käyttämään EUnet Finlandin Personal EUnet -asiakkaat. EUnet aikoo yhteistyössä pankkien kanssa laajentaa palvelun useampiin 41:stä toimintamaastaan. Suomi on ensimmäinen maa, jossa palvelu on jo nyt otettu täysimittaisesti käyttöön. Tässä suhteessa tilanne eroaa SETstä, jossa Suomi on vasta ensi syksynä tulossa laajamittaiseksi SET-jäseneksi. 6

5. SET'in ja Ecash'in vertailua

5.1 Turvallisuus

Sekä SET että Ecash käyttävät RSA Data Security 'n toimittamaa kryptaustekniikkaa. Ecash käyttää lisäksi muita salausalgoritmeja mm. symmetristä IDEA-algoritmia, lähinna laskennan keventämiseksi. Tiedon salauksen suhteen järjestelmät ovat siis samalla viivalla.

Se mikä kuitenkin ratkaisee lopullisen luottamuksen tason, on asiakkaiden kokemukset järjestelmästä. Pienikin huhu järjestelmän aukoista voi käynnistää etenkin Suomessa melkoisen joukkohysterian. Alussa SET saattaa olla luottamuksen suhteen vahvoilla vankan taustaorganisaationsa, Luottokunnan, johdosta. Tulee myös huomioida, ettei SET ole pelkästään tilauksen lähettämistä myyjälle turvalliseksi salattuna, vaan myös ostajan luottokortin numero pysyy piilossa myyjältä. Eli anonymiteetti säilyy tässäkin.

Itsenäinen Ecash ilman maksuliikenteeseen erikoistuneen instituution apua harjoittaa väistämättä pankkitoimintaa, siihen liittyvine vastuineen ja velvoitteineen. DigiCash ei ole Ecash-tuotetta lanseeratessaan riittävästi ottanut tätä huomioon ja on pyrkinyt sinnikkäästi jatkamaan omaa tietään, ilman pankki-instituution apua. Joissakin maissa sille on siihen myös edellytykset, mutta ei Suomessa. Voidaankin kysyä, että eikö Ecashille olisi alunperinkin ollut paremmat mahdollisuudet menestyä solmimalla heti yhteistyösopimuksia luotettavien pankkien kanssa, eikä kuluttaa aikaa taistellessa tuulimyllyjä vastaan. Myös asiakkaiden silmissä tällainen yhteistyö olisi ollut varmasti voimakkaampi Ecashiin luottamisen tae, kovin moni meistä kun ei ostaisi rahaa Eunet Finlandilta käyttääkseen sitä sitten verkossa.

Paperirahan ja kolikoiden korvaaminen sähkörahalla tekee elämän rikollissyndikaateille paljon vaikeammaksi. Koska maksajan kone Ecashissä valitsee sarjanumerot kolikoille, voi käyttäjä myöhemmin yksiselitteisesti tunnistaa erilaiset huijarit, jos he vastaanottavat sähköistä rahaa. Perinteisen paperirahan ja kolikoiden vastaanottaja on taas suojassa, mikä on mahdollistanut rahanpesun ja veronkierron jne. Ecashin avulla kaikki vastaanotetut rahasuoritukset tulevat myös pankin tietoon. Näin ecashilla voidaan siis huomattavasti vähentää käteisrahaan liittyvää rikollisuutta. Tämän lisäksi ecash tarjoaa laajan anonymiteetin suojan maksajalle, mitä ei ole aiemmin voitu elektronisissa maksujärjestelmissä saavuttaa. 6

5.2 Käytettävyys

Parasta olisi, jos tuleva sähköinen raha olisi käytettävyydeltään mahdollisimman lähellä nykyisiä järjestelmiä, onhan monella melkoinen kynnys siirtyä uuteen järjestelmään. Tässä suhteessa SET on huomattavasti Ecashia vahvemmalla pohjolla. Tapahtuuhan siinä ostaminen suoraan niin kuin aina ennenkin luottokortilla, samalla ostaja saa keskimäärin puolentoista kuukauden maksuajan. Lisäksi SETn vastuukysymykset ovat heti alusta lähtien selvempiä mitä Ecascillä, tosin Suomessa Meritan mukaantulo varmasti luo kaivattua luottamusta. Silti voidaan ennakoida, että alussa SETn lanseeraus on huomattavasti helpompaa mitä Ecascillä. Luottokunta kun tarjoaa SETiä lisäarvopalvelunaan olemassa olevan vanhan järjestelmän päälle, kun taas Ecashissä nojataan heti alusta lähtien täysin uuteen järjestelmään.

Usein on todettu sähköisen rahan olevan omiaan nimen omaan pieniin mikro-ostoksiin, esim. netistä napattavan lehtiartikkelin hinta voi olla vain muutamia pennejä. Tällaisissa mikro-ostoksissa Ecash luonnollisesti on aivan omiaan, SET-järjestelmän pienimmän ostohinnan taas voidaan ennakoida olevan sama mitä luotto- ja pankkikorttiostoksilla Suomessa noin yleisestikin on, eli 30 mk. Eli mikro-ostoksiin SET ei nykyisessä muodossaan sovellu, tosin tuollaisiin mikro-ostoksiin VISA-organisaatio todennäköisesti tulee tarjoamaan erillistä tiliä, jonka veloitukset kuukausittain peritään suoraan luottokorttilaskussa.

Meritan rooli on aivan ilmeisesti vaikea Ecashille, välttelihän Eunet Finland mahdollisimman pitkään minkäänmoista yhteistyökumppania maksuliikenteessään. Melko ymmärrettäväähän se on; Meritalla on jo oma Solo-maksujärjestelmä www:ssä, joka aivan ilmeisesti on varteenotettava kilpailija Ecashille Suomessa. Merita myös pyrkii pääsemään osingoille uuden Ecash-rahan käytöstä, se perii jokaisesta tilillepanostaan 2 mk. Rahaa voi siirtää isommissa erissä kerrallaan, mutta toisaalta esim. 100 markkaa Meritassa realisoitaessa siirtää 2 % tuotosta pankille.

6. Sähköisen rahan ja verkkokaupan tulevaisuus

Sähköinen raha syntyi lähinnä www:n houkuttelemana, samoin sen tulevaisuus on täysin riippuvainen netin kehittymisestä ja siitä kuinka kannattavaa verkkokauppa nimen omaan siellä operoiville yrityksille on. Totuus verkkokaupasta saattaa olla tarua vaatimattomampaa, silti tulevaisuuden odotukset ovat hyvin korkealla.

Kaupankäynti Intenetissä tuo monelle mieleen massamarkkinat: jos verkossa on sata miljoonaa käyttäjää, murto-osankin saaminen kiinnostuneiksi luo jo valtaisan asiakaspotentiaalin. Toisaalta verkossa on satoja ja taas satoja muita kauppaita, jotka ovat täysin samanlaisia kuin kaikki muutkin. Erottuminen ja brandin vahvistaminen siis on lähes mahdotonta pelkästään operoimalla netissä. Luonnollinen seuraus tästä on voimakas hintakilpailu, mikä pitää samalla kauppiaiden katteet alhaalla. Kuulopuheet verkkokaupan kannattamattomuudesta voivat useimmille yrityksille olla jo liikaa, pysytteleminen etäällä sähköisen rahan hyväksymisestä saatetaan kokea järkevimmäksi vaihtoehdoksi. 7

Järkevää on myös kyseenalaistaa mikro-ostosten tulevaisuus: mitä sellaista netistä voi löytää, josta olisimme valmiit maksamaan pennejä ? Kenties lehtiartikkeleita? Eroottisia kuvia? En oikein jaksa uskoa näiden menestymiseen. Petteri Järvinen on osuvasti kuvannut tilannetta, missä kaikki rikastuvat rahastamalla pennejä toisiltaan, tyypilliseksi nettimaailman utopiaksi. 7

Verkkokaupan suurimpana ongelmana saattaa olla sen rinnastaminen vanhaan kaupankäyntiin. Valtiovalta ei vieläkään ole saanut laadittua verkkokauppaa koskevaa erityissääntelyä, ei edes täällä verkkokaupan luvatussa Suomessa. Kaiken taustalla on selkeästi nähtävissä täysin uusi maailmankaupan järjestys: verkostuminen. Aika menettää merkitystään ostoprosessissa: enää ei tarvitse vaatia sunnuntaiaukioloja kaupoille, saati yöaukioloja! Verkkoon kun pääsee ympäri vuorokauden. Samoin paikka menettää merkitystään: jos kotimaisen kauppiaan hintatietous harmittaa, voidaan tavara helposti tilata verkon kautta mistä päin maailmaa hyvänsä.

Juuri tämä globaaliuden merkitys on verrattavissa uskomattomien mahdollisuuksien aarreaittaan. Kaukana tuskin on tilanne, missä niin nuoret kuin vanhat pystyvät helposti tilaamaan tuotteen kotimikroltaan kiinnittämättä sen enempää huomiota siihen, mistä päin itse asiassa tuote tulee. Onhan jo nykyisin esim. vaatealalla vallitsevana tilanteena se, että Kiinassa valmistettua t-paitaa myydään kotimaisen tuotemerkin alla. Verkostumisen mukanaan tuoma maailmankaupan vilkastuminen johtaa vain maahantuojien ja jälleenmyyjien poistumiseen tuotteen jakelukanavassa. Asiakkaan näkökulmasta eroa vanhaan ei ole, paitsi hintalapussa.

7. Yhteenveto

Vaikka Internet ja sähköiset veloitusjärjestelmät ovat luoneet edellytykset maailmankaupan verkostumiselle, tarve globaalille kaupankäynnille yksilötasolla sen sijaan on jo pitkään ollut olemassa. Kyse ei siis ole mitenkään uudesta asiasta. Kryptaustekniikan kehittyminen on lähes tulkoon pilvin pimein tuonut uusia tuotteita tyydyttämään tuota tarvetta, suurin osa omaa sähköistä rahaa tarjoavista yrityksistä tuntuu kuitenkin olevan liikkeellä kokeillakseen ainoastaan siipiensä kantavuutta. Vain harvat panostavat siihen sen edellyttämiä markkamääriä.

SET ja Ecash molemmat varmasti löytävät jo alusta lähtien oman profiloituneen käyttäjäkuntansa. Varsinaista suurimittaista kilpailua järjestelmien välille tuskin alussa syntyy, Ecashin saadessa jalansijaa mikro-ostoksissa SETn orientoituessa enemmän nykyisten luottokorttiasiakkaiden tarpeiden tyydyttämiseen. Tulevaisuudessa SET varmasti laajentuu myös mikro-ostoksiin, joten kilpailua on odotettavissa.

Muiden sähköisen rahan järjestelmien kuin SETn ja Ecashin yleistyminen saati henkiinjääminen vaikuttaa perin epätodennäköiseltä. Kenenkään kauppiaan intresseissä tuskin on pitää useampaa sähköisen rahan palvelua nettisivuillaan, samoin kuluttajat tuskin haluavat maksaa useammalla kuin yhdellä toimivalla järjestelmällä verkko-ostoksiaan. Mutta eikö tässä valossa myös SET ja Ecash kilpaile keskenään? Kyllä, osittain. Tulee kuitenkin huomioida, ettei kaikilla ole luottokorttia. Heille, joilla se on, kynnys ostaa verkosta nimen omaan SETllä on huomattavan matala. He mielellään näkevät sähköisen rahan olemassa olevan luottokorttijärjestelmän lisäpalveluna. Ecash puolestaan varmasti suuntaa mainontansa nuorille ei-luottokorttihenkilöille ja miksei aikuisemmillekin mikro-ostoksia verkosta suorittaville henkilöille.

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, varmaa on kuitenkin verkkokaupan voimakas yleistyminen jo aivan lähitulevaisuudessa. Jakelukanavan lyheneminen asiakkaan ottaessa suoraan yhteyttä valmistajaan parhaimmassa tapauksessa jo ennen tuotteen valmistumista johtaa merkittäviin kustannussäästöihin ja sitä kautta tuotteen edullisuuteen.

Veloitusjärjestelmien hintakilpailukin on varmasti tulevaisuuden arkipäivää, kuluttaja kun valitsee yleensä sen halvimman maksutavan. Toisaalta, maailmankaupan vilkastuessa, suoraan asiakkaalta myyjälle tapahtuvaan transaktioon puuttuvan kolmannen välikäden (SET, Ecash) olemassaolo saatetaan kokea kiusallisena. Miksi maksaa heille käytännössa verkon turvallisuuden varmistamisesta? Tämähän on periaatteessa koko bisneksen avainkysymys. Tottahan eräin osin esim. SET valvoo kauppiaita pitääkseen heidät luotettavina. Mutta tämäkään ei ole riittävä peruste, voihan nykyäänkin ostaa globaalisti tavaraa lähettämällä esim. luottokorttinumeronsa faksilla, ilman että Luottokunta mitenkään valvoo kauppiasta. Tällainen faksitilaus on Luottokunnan käyttösopimusten mukaista, joten vastuu on täysin luottokunnalla tilanteissa, missä kauppias yrittää veloittaa perättömiä laskuja. Viime viikkoina VISAa edustava Luottokunta on kieltänyt korttiensa käytön verkossa. Se kuulemma on käyttösopimusten vastaista ja siksi kiellettyä. Käyttösopimuksessa taas ei puhuta mitään tietoverkoista, ei ainakaan omassani. Tuntuukin siltä, että kieltämällä korttiensa käytön verkoissa Luottokunta pyrkii suojelemaan tulevaa SET-järjestelmää. Verkon turvallisuuden voi kuitenkin varmistaa ilmaiseksi monella muullakin tavalla, esim. kryptaamalla luottokorttinumeronsa PGA-ohjelmalla (julkisen avaimen salaus) ja lähettämällä sen myyjälle. Luottokunnan mielestä tämä kuitenkin on turvatonta ja kiellettyä! Ainoa asia mille jää perustetta käyttää SETä on sen takaama anonymiteetti, mutta taas herää kysymys kuka välttämättä haluaa salata oman henkilöllisyytensä myyjältä. Luottokunnalle kun tämä tieto tulee kuitenkin. Puutteistaan huolimatta SET on selkeästi kuitenkin kuluttajien piirissäkin hyväksyttävissä nimen omaan luottokortin lisäpalveluna ja sellaisena se varmasti tulee vakiinnuttamaan asemansa.

Lähdeluettelo

[1] PURCHASE, N.Y. and SAN FRANCISCO. Visa and MasterCard combine security specifications for card transactions on the Internet. February 1,1996.

<URL:http://www.visa.com/cgi-bin/vee/vw/news/PRelco020196.html?2+0>

[2] Visa International. Frequently Asked Questions about SET. <URL:http://www.visa.com/cgi-bin/vee/sf/set/faq.html? 2+0>

[3] Visa International. Let's Go Shopping in Cyberspace.

<URL:http://www.visa.com/cgi-bin/vee/sf/set/setreg.html?2+0>

[4] AMSTERDAM. Visa Launches Secure Electronic Commerce In Europe. October 22, 1996.

<URL:http://www.visa.com/cgi-bin/vee/vw/news/PRelco102296.html?2+0>

5 Digicash. About Ecash.

<http://www.digicash.com/ecash/about.html>

6 Eunet Finland. Sähköraha käyttöön Euroopassa.

<http://www.eunet.fi/ecash/tied1103.html>

7 Petteri Järvinen. Tietokone 4/1997. Totta ja tarua nettikaupasta.