1. JOHDANTO 3
2. MITEN INTERNETIIN PÄÄSEE TUTUSTUMAAN? 3
3. MITEN INTERNETIIN KYTKEYDYTÄÄN? 4
3.1 analogiset modeemit 4
3.2 koti-ISDN 43.3 uudet tekniikat 5
4. INTERNET-TIETOKONEET 5
4.1 perinteiset kotimikrot 5
4.2 Network Computer 6
4.3 multimediapäätteet 6
5. INTERNET-PALVELUT 6
5.1 käyttäjä => ASIAKAS 6
5.2 tiedonhaku 7
5.3 julkiset palvelut 7
5.4 kaupankäynti 7
5.5 pankkipalvelut 7
5.6 ajanviete ja viihde 8
6. MITÄ KÄYTTÖ MAKSAA? 8
6.1 Valtakunnalliset palveluntarjoajat 8
6.2 Pienet palveluntarjoajat 9
7. UUDET PALVELUT 9
7.1 Helsingin Puhelin OY:n (HPY) "multimedia network": 9
7.2 Internet-puhelin 9
7.3 Musiikki ja tilausvideot 10
7.4 virtuaalinen Helsinki eli ARENA 2000 10
8. YHTEENVETO 10
9. LYHENTEET 11
10. LÄHTEET 11
Internetin loppu on lähellä, julistavat ne, jotka uskovat
Internetin ruuhkautuvan ja tukkeutuvan valtavaan kasvuunsa vielä
tämän vuoden aikana. Toista mieltä on esimerkiksi Bill Gates
(Microsoft Corp.), joka povaa tästä vuodesta Internetille
menestyksellistä vuotta - vuotta, jona se tunnustetaan olennaiseksi
osaksi maailman kulttuuri- ja liike-elämää /1/. Tältä pohjalta
käsitellään tässä esityksessä Internetin mahdollisuuksia
kotikäytössä.
Maamme nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu tietoverkkojen
laajentaminen kaikkien kansalaisten ulottuville. Tavoitteeseen
päästään ensivaiheessa yhdistämällä maamme koulut Internetiin.
Useilla työpaikoillakin on jo yritysten kustantamat
verkkoyhteydet (tuomassa lisää tuottavuutta), ja kirjastoja
tuodaan järjestelmällisesti Internetiin. Seuraavaksi on vuorossa
Internet-yhteyksien luominen kotitalouksille.
Vuosi sitten Internetiä käytti Suomessa säännöllisesti 200 000
henkilöä. Tällä hetkellä luku on yli kaksinkertainen ja kasvu
jatkuu edelleen kovana. Kotikäyttäjiäkin on tänään 130 000, ja
uusia sopimuksia solmitaan runsaasti päivittäin /2/.
Palveluntarjoajat ovat aktiivisesti liikkeellä, sillä puolen
miljoonan säännöllisen käyttäjän potista on kyettävä
kilpailemaan. Kilpailuvalteista ovat helppokäyttöisyyden ja
edullisten hintojen lisäksi tärkeimpinä operaattoreiden omat
nopeat yhteydet. Koska kyseessä ovat Internetin kotikäyttäjät,
palveluntarjoajien kannalta asiakkaat, on asennusohjelmistojen
helppokäyttöisyys yhdistettynä toimivaan palvelupuhelimeen tärkeä
näkökohta eri vaihtoehtoja vertailtaessa.
Internetiin tutustuminen on Suomessa helppoa, sillä
tietokoneita tuntomatonkin henkilö pääsee helposti selailemaan
WWW-sivuja esimerkiksi lähimmässä kirjastossa. Kirjaston
henkilökunta osaa neuvoa ensimmäisellä kerralla Internetissä
liikkumisen perusasiat, ja jos Internet-maailma kiinnostaa
kansalaista enemmänkin, niin edessä on Internet-yhteyden
hankkiminen kotiin (sillä kirjastoissa on useimmiten viikkojen
jonot Internet-koneille).
Lehtipisteistä löytyy kymmeniä Internetiä käsitteleviä lehtiä,
jotka on suunnattu niin aloittelijoille kuin kokeneemmille
verkossa surffailijoille. Suomenkielisiäkin Internet-lehtiä
löytyy useita, ja niistä on apua Internetin hankkimista
sunnitteleville ja ensi askeleita ottaville.
Kirjakaupoista alkaa löytyä kustakin yksi nurkkaus,
joka on
pyhitetty yksinomaan Internetiin liittyvälle kirjallisuudelle.
Internetin kotikäyttäjiä ajatellen on hyvä, että monen kirjan
mukana tulee CD-rom, joka sisältää Internetin käytössä
tarvittavia apuohjelmia ja joiden asentaminen kotikoneeseen ei
vaadi Internetin käytön syvempää tuntemusta. Käytäntö monen
Internet-kirjan kohdalla on se, että kirjat jatkuvat
Internetissä. Verkon kehitys jatkuu kiivaana, ja tästä aiheutuu
se, että Internetiä tai sen käyttöä koskeva tieto vanhenee
helposti vuodessa!
Yksityiset Internetin käyttäjät liittyvät verkkojen verkkoon
edelleen modeemeilla. Internetin kotikäyttäjillä on käytössään
tänä päivänä yleisimmin 28.8 kbps modeemeita /3/. ITU:n
maaliskuussa-96 standardoimat 33.6k bps modeemit /17/ ovat jo
tulleet markkinoille, ja 56k bps modeemeita odotellaan
tuotantolinjoilta tänä kesänä. Näiden ISDN-tekniikan
tarpeettomaksi tekevien modeemien standardointi on tosin vielä
pahasti kesken, ja pahimmillaan saammekin kesällä nähdä eri
valmistajien ratkaisuista johtuen ennennäkemättömiä
yhteensopivuusongelmia. Nämä 56 kbps modeemit takaavat
maksisiirtominopeuden vain häiriöttömillä ja täysin
digitaalisilla yhteysväleillä.
Puhelinyhtiöt tarjoavat tänä päivänä mielellään
kotiasiakkailleenkin digitaalisia ISDN-liitymiä, sillä ne ovat
viimeisen kymmenen vuoden aikana sijoittaneet miljoonia ISDN-
tekniikkaan. ISDN-liittymien hinnat ovat tänä päivänä tulleet
hämmästyttävän lähelle normaalien puhelinliittymien tasoa.
IDSN-liittymällä on merkittäviä etuja kotikäyttöä ajatellen:
Internetissä surffaillessa voi samaan aikaan käyttää toista
linjaa tavallisten puheluiden soittamiseen ja vastaanottamiseen.
Molempien linjojen hyödyntäminen tietoliikenneyhteydellä tuo 128
kbps nopeuden, joka on noin viisi kertaa tavallista modeemia
nopeampi. ISDN-yhteys on noin tänä päivänä noin kuudella
prosentilla Internetin käyttäjistä /3/.
Tavallisesti tilaaja on joutunut hankkimaan Internet-yhteyden
erikseen palveluntarjoajalta. Suunta on kuitenkin muuttumassa,
kun Hämeenlinnan talousalueella on aloitettu uudentyyppinen
palvelu: kotitaloudet ja yritykset saavat ISDN-liitymästään
vapaan reitityksen Hämeen Tietotekniikkakeskuksen
aluetietoverkkoon ja sitä kautta Internettiin. ISDN-
paikallipuhelumaksun hinnalla käyttäjä saa yhden yhden
sähköpostiosoitteen, kotisivun ja ftp-palvelut. Palvelu
toteutetaan kahden vuoden kokeiluna, ja kustannuksista vastaavat
alueen kunnat yhdessä /4/.
ADSL-tekniikka kehitettiin vuonna 1989. ADSL-tekniikalla
voidaan toteuttaa laajakaistainen kanava puhelinverkon
keskittimeltä tilaajalle, sekä pienempinopeuksinen kanava
tilaajalta keskittimeen. ADSL:llä päästään 6.1 Mbps nopeuksiin,
joten se on luonteva tekniikka mm. Video-on-Demand-palveluiden,
etäopetuksen ja etätyönmahdollisuuksien järjestämiseen /5/.
Vaihtoehtona ADSL-tekniikalle ATM:n yleistymistä odotellessa
manitaan usein kaapelimodeemit, joilla onnistuu kaapeli-TV-verkon
muuttaminen kaksisuuntaiseksi. Suomessa Tele on Lappeenrannassa
kytkenyt jo toista sataa tilaajaa kaupallisen kaksisuuntaiseen
kaapeliverkkoonsa. Palvelussa tarjotaan tällä hetkellä 4
megabitin Internet-yhteyttä 360 markan kuukausimaksulla, mutta 30
Mbit nopeuksia testataan jo /6/.
Kodeista löytyy useimmiten muutaman vuoden ikäisiä mikroja
(kiitos pelien suurten tehovaatimusten), jotka riittävät
Internetin käyttämiseen mainiosti. Multimediamikroja on jo myyty
useita vuosia valmiiksi modeemilla ja tietoliikenneyhteyksillä
varustettuna. Jos modeemi kuitenkin puuttuu, ei mikroon juuri
kannata 33.6 kbps hitaampaa modeemia hankkia, sillä tämän päivän
Internet-sovelluksilla pullonkaulaksi muodostuu lähes
poikkeuksetta hidas modeemiyhteys - Internetin ruuhkaisimpien
palveluiden käyttöä eivät tosin helpota edes laajakaistaiset
Internet-yhteydet…
Internet-ohjelmistoja toimitetaan uusien mikrojen mukana
valmiiksi asennettuina ja jopa konfiguroituna niin, että
tarvitsee vain kytkeä modeemi puhelinverkkoon, ja aloittaa
surffailu. Niille, joilta tarvittavat ohjelmat puuttuvat,
toimitetaan ne palveluntarjoajan puolesta käyttösopimuksen
tekemisen yhteydessä.
Network Computer (NC) eli verkkotietokone on kehitetty varta
vasten tietoverkkokäyttöä varten. Niistä on riisuttu monia
kotimikroissa käytettyjä osia, ja vain ehdottoman välttämätön on
jätetty. Verkkotietokoneissa ei ole massamuistiyksikköä, vaan
kone bootataan aina verkosta. Ohjelmistojen päivitys on helppo
siten hoitaa keskitetysti. IBM on julkistanut marraskuussa
ensimmäisenä suurena valmistajana suunnitelmansa edullisen (hinta
alle 3500,-) verkkotietokoneen tuomisesta markkinoille /7/.
Internet-ohjelmointikieleksi mainitun JAVAn tuki on
verkkotietokoneissa mahdollista toteuttaa laitteistotasolla,
jolloin nämä koneet ovat Internet-käytössä omimmillaan. Sun
Microsystems on julkistanut jo vuosi sitten ensimmäiset Java-
ympäristöön optimoidut prosessorit /8/. Verkkotietokoneita
markkinoidaan kuitenkin tällä hetkellä lähes yksinomaan
yrityskäyttöön, ja tietoverkkojen kotikäyttäjät saavat
vielä odottaa sovelluksia.
Tele on testaamassa omavisio-nimistä uutta konseptia. Sen
lähtökohtana on laajakaistaisen interaktiivisen TV-ympäristön
luominen: Asiakas liittää tilaajapäätteen
tavalliseen
televisiovastaanottimeensa, ja saa näin käyttöönsä multimedia-
muotoisia palveluita, kuten uutis- ja ostopalveluita, pelejä
sekä viedeoita. Lisäksi tarjolla on nopea yhteys Internetiin ja
sen lukemattomiin palveluihin.
Omavision mahdollistaa ATM-verkkoon kytketty
suurikapasiteettinen palvelin, digitaaliset
kaapelitelevisio- tai puhelinverkkoyhteydet ja tilaajapääte,
johon on saatavissa lukuisa määrä työkaluohjelmistoja /9/.
Omavision kenttätestit alkavat tänä keväänä, ja jo nyt
tuotteeseen pääsee tutustumaan Telegalleriassa, Vallilassa.
Vielä muutamia vuosia sitten Internetin käyttö oli hyvin
rajoittunutta yliopisto- ja tutkimusmaailman sisälle. Internetin
kotikäytön edellytys on helppokäyttöisyys: Ihmisen, joka ei ole
koskaan kuullutkaan Internetistä mitään, on päästävä helposti
mukaan. On muistettava, että Internetin kotikäyttäjät ovat
MAKSAVIA asiakkaita, jotka eivät sinänsä ole kiinnostuneita
tekniikasta, vaan tekniikan mahdollistamista palveluista. Harva
haluaa maksaa satunnaisesta Internetissä surffailusta koituvia
yhteyskustannuksia, vaan Internetin odotetaan tuovan jotain
lisäarvoa.
Internetin käyttöä tiedon hankintaan lienee turha perustella.
Internetissä on mukana paljon yrityksiä ja julkisia tahoja, jotka
ilmoittavat mainoksissaan ja tuotteissaan myös Internet-
yhteystietonsa.
Verkosta saadun tiedon jäsentäminen jää tänä päivänä käyttäjän
vastuulle, kun taas tulevaisuudessa älykkäät agentit osaavat
hankkia ja suodattaa tietoa käyttäjän antamien ohjeiden mukaan:
Agentit osaavat poimia käyttäjän antamasta selväkielisestä
hakukomennosta avainsanat ja toimia täysin itsenäisesti.
Monet Internet-käyttäjät uskovat, että demokratiaa ja ihmisten
vaikutusmahdollisuuksia voidaan edistää tietoverkkojen avulla.
Erilaisen tiedon nopea ja helppo saatavuus on osaltaan viemässä
meitä kohti tuota tavoitetta. Internetin julkisista palveluista
voidaan mainita muutamia: sähköposti, joka on selvästi suosituin
Internet-palvelu; kirjastojen Internet-palvelut - niin yhteyksien
tarjoaminen kuin kirjaston tietokantojen käyttömahdollisuudet
Internetin kautta); multimediaa hyväkseen käyttävät laitokset,
joista esimerkkinä Yleisradion uutispalvelun RealAudio-
sovellukset; uutisten seuraaminen - joko toimitettua materiaalia
esimerkiksi Helsingin Sanomien kotisivuilta tai sitten suoraan
tuhansista Usenetin uutisryhmistä.
Tietoturva on asia, josta puhutaan aina Internetin
kaupallistamisen yhteydessä. Miten voidaan hoitaa turvallisesti
rahansiirrtot tai Visa-korttien tunnusen ilmoittaminen? Nämä
ongelmat ovat olleet syynä Internetin kaupallisten sovellusten
yleistymiselle, sillä onhan hyvin vaikeaa tarjota mitään
kaupallista palvelua, ellei veloitusta ole helppoa järjestää.
USA:n salausmenetelmien vientirajoitusten poistaminen tuonee
lähivuosina ratkaisun turvalliseen tiedonsiirtoon ja siten
Internetissä tapahtuvaan kaupankäyntiin.
Kaikki suomalaiset pankit ovat Internetissä mukana tavalla tai
toisella. Pisimmällä Internet-sovelluksissaan on tällä hetkellä
Merita Pankki, joka mainostaa näyttävin etusivun ilmoituksin
uutta tapaa maksaa laskut turvallisesti omalta tietokoneelta
(työpaikalta tai kotoa käsin) Internet-selaimen avulla. SOLO-
maksun tekeminen muistuttaa aivan tavallisen
pankkisiirtolomakkeen täyttämistä, joten sen yleistymiselle
kotikäytössä ei ole nähtävissä esteitä.
SOLO-maksussa on käytössä 40-bittiseen salausavaimeen perustuva
salaustekniikka, joka itsessään ei takaa täysin murtovarmaa
suojausta. Käytössä on kuitenkin edellisen lisäksi vaihtuvat
salasanat sekä kymmenet maksujen vahvistustunnukset, jotka
tekevät tietosuojasta käytännöllisesti katsoen
täydellisen /10/.
Internetissä on pelattu jo vuosia erilaisia tietokonepelejä.
Yhtäällä on olemassa verkossa, esimerkiksi jollain WWW-sivulla,
pelattavia ja toisaalla Internetiä ainoastaan
tiedonsiirtokanavana käyttäviä monen pelaajan verkkopelejä.
Uusimpana houkutuksena Internetin kotikäyttäjille ollaan
tarjoamassa Veikkaus oy:n pelisivuja /11/, joilla voi vielä tämän
kevään aikana päästä pelaamaan Veikkauksen yleisimpiä rahapelejä.
Lottokupongin jättämiseksi ei enää tarvitse seisoskella on-line-
kioskin jonossa lauantai-iltaisin, vaan lottorivien jättö
onnistuu omalta mikrolta kotoa käsin. Tämän uskotaan
houkuttelevan Veikkauksen pelien pariin sellaisiakin (nuoria)
ihmisiä, jotka eivät aikaisemmin ole pelejä pelanneet
/12/.
OPERAAT- LIITT. KÄYTTÖ- KK-MAKSU SISÄLTYVÄ
TORI MAKSU MAKSU (MINIMI) KÄYTTÖAIKA
============================================================
Telecom 122,- 29 p/min 50,- 103 min
Filand
Finnet- 149,- 29 p/min 49,- 169 min
yhtiöt
Netti 120,- 16 p/min 39,- -
Finland
Eunet 249,- 19,5 p/min 36,60 188 min
Finland
Megabaud 140,- / 5 - 10 p/min - -
190,- +1 mk/Mt
Taulukko 1: Valtakunnallisten Internet-palveluntarjoajien
hinnasto
Lisäksi on olemassa joukko pienempiä, usein alueellisia
palveluntarjoajia, jotka ovat hinnoitelleet yhteytensä
huomattavasti valtakunnallisia operaattoreita halvemmiksi:
Internet-yhteyden saa esimerkiksi pääkaupunkiseudulla jopa
hintaan 5 penniä minuutilta. Pienempien operaattoreiden yhteydet
saattavat näyttää Internetin kotikäyttäjälle täysin isompia
operaattoreita vastaavilta. Todellisuudessa pienten
operaattoreiden yhteydet "ulkomaailmaan" on järjestetty kapeilla,
alle 1 Mbit yhteyksillä, jotka saattavat ajoittain ruuhkautua,
samoin kuin heidän käytössään olevat modeemit - tällöin
kotikäyttäjä kuulee vain varattu-ääntä
modeemistaan.
Suomi kulkee tietoverkkojen kehityksen kärjessä. HPY aloitti
perinteisen puhelinverkkonsa trimmaamisen multimediaverkoksi.
Uudistuksessa täysin digitalisoituun puhelinverkkoon tuodaan
Internetistä uusia palveluita. Verkko rakentuu Internet-
teknologiasta, puhelinverkon osana toimivista ATM-yhteyksistä,
sekä perinteisiä kuparisia tilaajajohtoja hyödyntävistä ADSL- ja
HDSL-tekniikoista. ADSL-liittymiä alkuvaiheessa tarjolla Talin ja
Kampin alueella, mutta verkkoon voi kytkeytyä myös ISDN-
liittymästä. Laajakaistainen verkko mahdollistaa lähes VHS-
tasoiset kuvayhteydet ja tarjoaa julkisia palveluita sekä
helpottaa kansalaisten keskinäistä yhteydenpitoa. /13/
"Internet Phone" (Vocaltec) ei sinänsä ole mikään aivan uusi
tuote, mutta keskustelu sen ympärillä jatkuu kiivaana. Internet-
puhelimesta on jo ehditty povaamaan tavallisen puhelimen
syrjäyttäjää /14/, mutta viimeisimpien arvioiden mukaan "Internet-
puhelin ei tarjoa sellaista lisäarvoa, että se pystyisi täysin
korvaamaan tavallisen, helppokäyttöisen puhelimen" (Johan
Helsigius, Computing Forum 12.2.1997)
Internet-puhelimen tarkoitushan on pakata ja siirtää puhetta
Internetin kautta toiselle Internet-puhelimen käyttäjälle,
välimatkasta riippumatta, pelkällä Internet-yhteysmaksulla.
Internet-puhelinta käytetään graafisen käyttöliittymän kautta.
Internet-puhelinta voi käyttää vähintään 14.4 kbps modeemilla ja
tietokoneella, jossa on äänikortti ja mikrofoni.
Tänä päivänä on jo olemassa tekniikka, jolla Internet-puheluita
voidaan reitittää perinteisen televerkon puhelimeen. HPY:n
multimediaverkossa on tällä hetkellä mahdollista soittaa vain
toiseen Internet-puhelimeen, mutta puhelut tavalliseen puhelimeen
ovat kuitenkin mahdollisia jo lähitulevaisuudessa.
Internet broadcasting eli "netcasting" tarkoittaa
reaaliaikaisena tapahtuvaa äänen tai kuvan siirtoa verkon yli.
StreamWorks on Internetistä saatava tuote, jolla näitä
ohjelmavirtoja voi kuunnella ja katsella. Liikkuvan kuvan
välittäminen tarvitsee suuren kaistanleveyden, joten
perinteisellä modeemitekniikalla ei voida hyvälaatuista
kuvainformaatiota välittää.
Video-on-Demand eli tilausvideo on ollut niin maailmalla kuin
Suomessa vahvasti esillä tiedotusvälineissä. Tekniikan
kaupallistaminen ja toimivien palveluiden luominen osoittautunut
yllättävän vaikeaksi, ja siksi monet VoD-kokeilut onkin haudattu
kaikessa hiljaisuudessa.
Johan Helsingius (Eunet International) arvioi, että
videokonferenssisovellukset tulevat lähivuosina olemaan SE
Internetin tuoma sovellus, joka saa ihmiset suuressa määrin
liittymään Internet-käyttäjiksi. On myös esittetty, että
muutamassa vuodessa kuvapuhelimet tulevat yleistymään, koska
niitä aletaan myydä uusien mikrojen mukana.
Virtuaalinen Helsinki on osa Infocities-hanketta, jossa on
Helsingin lisäksi mukana seitsemän eurooppalaista kaupunkia.
Palvelut, joita Infocities-hankkeeseen kuuluu, ovat koulutus,
liikenne, terveydenhoito, kulttuuri, elektroninen kaupankäynti ja
kaupungin julkiset palvelut. ARENA 2000 -projektissa keskitytään
kaupungin julkisten palveluiden tuottamiseen verkkoon niin, että
ihmisten jokapäiväinen asiointi kaupungin laitoksissa ja
virastoissa helpottuu. Infocities-palveluiden käyttäjämäärän
arvioidaan kuluvan vuoden aikana nousevan 150 000:een /15/.
Internet tarjoaa kotikäyttäjälle tänä päivänä varsin
monipuolisia ja mielenkiintoisia palveluita. Vuonna 1997 pärjää
vielä ihan hyvin, vaikkei kotoa Internet-yhteyttä löytyisikään,
mutta kehitys kulkee väistämättä siihen suuntaan, että Internet
on uuden tekniikan mahdollistamien palveluiden myötä leviämässä
kotitalouksiin. Yleisesti tietoverkkojen tuomista hyödyistä
puhuttaessa voitaneen yhtyä liikenneministeriön hallitusneuvos
Harri Pursiaisen "Suomi televiestinnän edelläkävijänä
Euroopassa"-artikkelin lopputoteamukseen: "Meille kuuluu paksu
siivu televiestinnän ja uuden palvelutuotannon tuomasta
hyvinvoinnista" /16/.
Internetin käytöstä syntyvät kustannukset eivät muodostu
kohtuuttomiksi, ellei internetin parissa vierähdä liikaa aikaa.
Internetin käyttö näyttää siirtyvän yhä enemmän koteihin, sillä
monilla työpaikoilla rajoitetaan jo nyt Internetin käyttöä joko
ajallisesti tai palveluittain. Viimeisimmän Internet-
käyttäjätutkimuksen mukaan Internetiä käyttää kotoaan 52
prosenttia vastaajista /3/.
ADSL Asymmetric Digital Subscriber Line
ATM Asynchronous Transfer Mode
bps bits per second
HDSL High data rate Digital Subscriber Line
ISDN Integrated Services Digital Network
ITU International Telecommunications Union
/1/ "The Inernet grows out of nappies" The World in 1997
/2/ "Monta polkua Internetiin" Tietoverkko, tammikuu 1997
/3/ URL:"http://www.pjoy.fi/tutkimus/k97/" Rissa & Järvinen Oy:n
13.2.1997 julkaistu Internet-käyttäjätutkimus
/4/ "Hämäläisille kansalaisliittymä" Tietoverkko, tammikuu 1997
/5/ Teletietotekniikan seminaariesitelmä: "ADSL" Ilari Lehti,
Kevät-96
/6/ "Kaapeli-tv-verkot muuttuvat kaksisuuntaisiksi"
Tekniikka&Talous, 13.2.1997
/7/ "IBM unveils its First network PC" NetUser, November 1996
/8/ "Sunilta tulossa myös Java-prosessoreita" Internet, 2 / 1996
/9/ "Mullistava uusi media" Telecom Finland Oy:n omavisio-esite
/10/ URL:"http://solo.merita.fi/" (Merita Pankin SOLO-palvelu)
/11/ URL:"http://pelit.veikkaus.fi/"
/12/ "Veikkaus itsepalveluaikakauteen" Datalinja, 4 / 1996
/13/ "Virtuaali-Helsingin tietoverkon kokeilu alkaa" Helsingin
Sanomat 4.2.1997
/14/ "Is the telephone DEAD?" internet today, October 1996
/15/ "Infocities - palveluja kaupunkilaisille" Datalinja, 4 / 1996
/16/ (pääkirjoitus) Datalinja 4 / 1996
/17/ "Modem Speeds Edge Higher" Macworld, October 1996