SISÄLLYSLUETTELO

1 Johdanto
2 Suositus graafisen alan toimialaverkoksi 2
2.1 Sähköisen verkottumisen hyödyt 2
2.2 Graafisten aineistojen talletus 3
2.3 Tiedostojen koot, siirtoajat ja fontit 4
2.4 Suosituksen sisältö 5
2.5 Kustannukset 7
4 Käytännön sovelluksia 7
4.1 Kärkimedia 7
4.2 GRAFIATM 8
4.4 Kannattaako verkottua ? 8
3 Verkkojen tuomat mahdollisuudet 8
3.1 On-demand kirjanvalmistus 8
3.2 Hajautettu kirjanvalmistus 10
5. Internet 10
5.1 Kirjat sähköistyvät 10
5.2 Internet painotalon tukena 11
5.3 Paperi vs. näyttö 11
7 Yhteenveto 13
LÄHTEET 14


1 JOHDANTO


Sähköinen tiedonsiirto on koettu uhkaksi graafisessa teollisuudessa. Pelätään, että perinteinen painettu viestintä katoaisi kun sähköiset viestimet tarjoavat nopeutta ja saatavuutta. On selvää, että graafisen teollisuuden on pysyttävä mukana kehityksessä, jotta sen kilpailukyky pysyisi korkealla. Samalla kun verkottuminen koetaan uhkaksi, tarjoaa se alalle suuren mahdollisuuden kasvulle ja kehitykselle. Ennen aineisto kulki asiakkaan ja painon välissä fyysisenä olomuotona mutta nykyään aineisto on digitaalisessa muodossa. Tämän vuoksi se pytytään lähettämään verkkoja pitkin. Graafinen teollisuus onkin ensimmäisiä aloja, jotka todella tarvitsevat tehokkaita tiedonsiirron yhteyksiä (ATM) suurista tietomääristä johtuen. Teleoperaattorit ovatkin olleet tiiviissä yhteistyössä eri reprojen ja kirjapainojen kanssa kehittäen tehokkaita tiedonsiirronyhteyksiä.

Paperin käyttö on kasvanut viime vuosina ja trendi on edelleen nousemaan päin. Nyt tajutaan, että painettu - ja sähköinen viestintä voivat tukea toinen toisiaan. Kirjojen, lehtien ja luetteloiden rinnalle on nousemassa sähköisiä versioita, jotka antavat perustuotteelle lisäarvoa. Verkottumisen vuoksi samaa aineistoa voidaan jakaa painotuotteeksi, Internettiin tai CD-ROM- tiedostoon. Eri medioiden integroituminen on tulevaisuutta.

2 SUOSITUS GRAAFISEN ALAN TOIMIALAVERKOKSI

2.1 Sähköisen verkottumisen hyödyt

Graafisen alan toimialaverkko -projekti käynnistyi, kun Graafisen alan teknologiaohjelmassa (GAT) havaittiin alan tarvitsevan sähköiseen tiedonsiirtoon liittyvää koordinointia. GAT-ohjelmassa todettiin myös, että suomalaisen tietotekniikan korkeaa tasoa tulisi hyödyntää alalla. Graafinen ala saavuttaisi aika- ja kustannussäästöjä nopean sähköisen aineistonsiirron avulla. Nopeus ja tehokkuus syntyvät kuitenkin vain käytetään yhteisiä malleja toimintatapoja. Toimialaverkko -projektin tavoitteena oli muovata alalle yksinkertainen sähköisen tiedonsiirron malli ja sopia malliin liittyen alan teknisistä ja toiminnallisista käytännöistä. /9/

Ellei graafinen ala hallitse verkottunutta toimintatapaa entistä paremmin, se jää kehityksen ja kilpailijoidensa jalkoihin. Painamista edeltävä logistinen ketju on monipolvinen, epäjatkuva ja kallis. Lopullinen tuote on nykyisellään paperille painettu, mutta sitä edeltävät välivaiheet eivät enää välttämättä edellytä fyysistä olomuotoa. Merkittävä osa tuotantokoneistoa muodostuu sähköisestä tietoliikenneverkosta. Sen avulla voidaan hajauttaa tuotantoa entistä tehokkaampiin yksiköihin, tasata kapasiteettitarpeita, käyttää alihankintaa, erikoistua. Myös perinteiseen graafiseen tuotantoon liittyviä materiaalivirtoja hallitaan yhä enemmän tietoliikenteen avulla, esimerkiksi paperikuljetuksia EDI-sanomin. Ilmoittajalle pitää olla yhtä helppoa ostaa ilmoitustilaa kymmenestä sanomalehdestä kuin yhdestä mainostelevisiostakin. /9/

2.2 Graafisten aineistojen talletus

Graafinen aineisto voidaan tallentaa eri tavoilla. Yleensä käytetään jotain seuraavista tiedostomuodoista: /9/

Ohjelman omaa muotoa käytettäessä tulostusyksiköllä on oltava saman ohjelman sama versio tai uudempi. Jos tiedostoon on tarvetta tehdä muutoksia tulostuspaikassa, pitää tiedosto tallentaa käytetyn ohjelman omalla formaatilla. Tätä tapaa käytettäessä on varmistuttava, että lähettävällä ja vastaanottajalla on samat ohjelmaversiot. Yleensä uudempi ohjelmaversio pystyy lukemaan vanhemmalla versiolla tehtyjä tiedostoja, muttei toisinpäin. /9/

PostScript on tulostuslaitteiden ohjauskieli. Se on ihanteellinen tiedostomuoto tulostajan kannalta. Se luodaan tulostamalla tulostimen sijasta tiedostoon kovalevylle. Se sisältää kaikki työn tekstit, kuvat ja grafiikan sekä fontit. Tulostajan ei tarvitse välittää siitä, millä ohjelmalla työ on luotu vaan hän vain lähettää sen tulostimelle ja käy keräämässä syntyneet erottelufilmit. Näin siis teoriassa. Käytännössä PostScript-tiedostoja ei juurikaan käytetä koska niiden korjaaminen on hyvin vaikeaa. Työssä ei saisi olla lainkaan virheitä jos se toimitetaan tässä muodossa. Näin virheettömistä töistä tulostaja voi kuitenkin vain uneksia. Siksi on käytettävä huonompaa vaihtoehtoa. /2,9/

EPS-formaatti on PS-kieltä käyttävä esitystapa graafiselle objektille, jota voidaan vapaasti sijoitella isomman kokonaisuuden sisällä ja jolle voidaan tehdä koonmuuntoa ja rotaatioita. Varsinainen uudelleen editointi ei kuitenkaan käytännössä ole mahdollista. Useimmat grafiikkaohjelmat osaavat käsitellä EPS-kuvia. EPS on joustava tiedostomuoto, mutta joustavuus tulee nopeuden ja tehokkuuden kustannuksella. EPS-tiedostot ovat usein hyvin suuria ja monimutkaisia, ja niihin tulee helposti virheitä. Etuna on se, että EPS sopii yleisesti toimialalla käytössä oleviin ohjelmiin ja järjestelmiin. /9/

Ilmoituksia tallennettaessa ilmoituksen koon täytyisi olla täsmälleen oikean kokoinen kyseiseen lehteen, sillä koonmuunto voi muuttaa typografiaa. Koonmuunto voidaan tehdä vain lähettäjän suostumuksella. Sisäkkäisiä EPS-rakenteita tulee välttää, sillä tämä hidastaa huomattavsti tulostusta. Kun tallennusmuotona käytetään EPS:iä, rasterin linjatiheys, rasterikulmat ja pisteenkasvu pitää ottaa huomioon jo originaalia tehdessä. EPS-tiedostossa on usein mukana ns. näyttökuva. Taitto-ohjelma sisällyttää EPS-kuvasta ainoastaan näyttökuvan, joten dokumentin mukana on lähetettävä myös alkuperäiset EPS-tiedostot. /9/

TIFF/IT ja PDF ovat suhteelisen uusia esitysmuotoja, EPS taas on ollut alalla käytössä jo pitkään. TIFF/IT on pikselipohjaisena esitysmuotona oliopohjaisia vakaampi. Sen huonona puolena on, että tiedostot paisuvat hyvin suureksi ja että esitysmuoto on erotuskyvystä riippuvainen. PDF on EPS:in tyyppinen, mutta yksinkertasempi esitysmuoto. Siinä on monia PostScript-kielen etuja, mutta se on nopeampi ja tehokkaampi. PDF-tiedoston koko on vain murto-osa vastaavasta EPS-tiedostosta kompressoinnin asteesta riippuen. /9/

2.3 Tiedostojen koot, siirtoajat ja fontit

Normaali kymppikuva on 4 tuumaa korkea ja 5 tuumaa leveä. Kun kuvaa skannataan 300 dpi 24 bittiseksi täysvärikuvaksi, saadaan seuraava pikselimäärä: /9/

Taulukossa 1. on lueteltu sähköisesti siirrettävien painotuotteiden osien suuruusluokat megatavuina (MB) ja niiden likimääräiset siirtoajat eräillä yleisesti käytetyillä nopeuksilla. /9/
Aineistotyyppi
Koko
Modeemi
ISDN
Nopea
ATM
14.4 kbit/s
64 kbit/s
vuokralinja
100 Mbit/s
2 Mbit/s
matalaresoluutiokuva
< 1 MB
< 10 min
< 2min
< 4 s
< 0.1 s
korkearesoluutiokuva
1-40 MB
< 6 h
< 1.5 h
< 3min
< 3.5 s
sanoma-/aikakauslehti
20-2000 MB
3-300 h
1-70 h
< 2.5 h
< 3 min

Taulukko 1. Eräiden sähköisesti siirrettävien painotuotteiden osien suuruusluokat megatavuina ja niiden siirtoajat (noin). /9/

2.4 Suosituksen sisältö

Kuvassa 1. on esitetty graafisen alan käyttöön suositeltavan toimialaverkon malli verkkoon liittyvän yrityksen kannalta erilaisina vaihtoehtoina nähtynä. /9/

Kuva 1. Suositus graafisen alan verkoksi.

Graafisen alan toimialaverkkosovelluksiin suositellaan reititinverkkoon perustuvaa ratkaisua ja TCP/IP protokollan käyttöä. Ilman reitinverkkoa järjestettäviä suoria yhteyksiä tai suljettua yritysverkkoja ei suositella alan laajaan yhteiskäyttöön. Reititinverkkoon voidaan liittyä useilla eri tavoilla. Lisäksi verkko tarjoaa korkean palvelutason sekä hyvät kotimaiset ja kansainväliset yhteydet mm. Internetin kautta. Tiedonsiirtotarpeista riippuen valittavana on edullisimmasta ja hitaimmasta tehokkaimpaan seuraavat liityntätavat: /9/

Reititinverkkoliityntä voidaan ostaa teleoperaattorilta tai joltain palveluyritykseltä. Pakettiin voidaan tarpeen mukaan ottaa sähköpostipalvelut ja tiedostojen tallennusmahdollisuus verkossa olevassa palvelimessa. Myös kaikki asiakkaan päässä olevat tietoliikenteen vaatimat ohjelmat, lisälaitteet ja niiden asennustyöt voidaan sisällyttää toimitukseen. Yrityksen paikallisverkon liittäminen reititinverkkoon palvelimen avulla on turvallista käyttämällä palomuuripalvelinta. /9/

Modeemiyhteys teleoperaattorin tai palvelun tarjoajan valintaiseen soittosarjamodeemin on edullisin, mutta tiedonsiirtoteholtaan huonoin vaihtoehto liittyä reititinverkkoon. Mikäli liittymällä halutaan esimerkiksi pienelle yritykselle oma sähköpostiosoite ja mahdollisuus silloin tällöin selailla Internetin www-sivuja, modeemi on ainakin aluksi riittävä. Silloin tällöin tehty muutaman megatavun siirto onnistuu hyvin, kun varautuu muutaman kymmenen minuutin odotukseen, koska modeemilla V.34 28800 bit/s tehollinen tiedonsiirtonopeus on yleensä 2000 - 5000 tavua (merkkiä) sekunnissa. Tänä vuonna (1997) markkinoille on tulossa uusi modeemiluokka, jonka tiedonsiirtonopeus on 56 kbit/s. Myös kotikäyttäjälle ja ajoittaista etätyötä tekevälle modeemi on edullinen ratkaisu, vaikka se varaa usein sen yhden ainoan puhelinlinjan. /9/

ISDN-yhteys on kapasiteetiltaan modeemista seuraava vaihtoehto. ISDN voidaan helposti ja edullisesti ottaa käyttöön lähes kaikkialla Suomessa. Tavallisen puhelinyhteyden vaihtaminen ISDN-linjaksi tuo mukanaan kaksi yhteyslinjaa, joista toista voi käyttää puhelinlinjana ja toista datayhteyksiin (64 kbit/s). ISDN ei ole kuitenkaan kuin hieman nopeampi kuin V.34-modeemi. ISDN-reitittimen avulla voidaan hoitaa myös paikallisverkkojen yhdistäminen ja käyttämällä molemmat kanavat dataliikenteeseen päästään nopeuteen 128 kbit/s. /9/

Tällä hetkellä kiinteä vuokralinja (2 Mbit/s) on suositeltavin ratkaisu, mikäli keskisuuria tietomääriä kuten ilmoituksia siirretään päivittäin. Nopeus on jo riittävä esimerkiksi yrityksen eri toimipisteiden paikallisverkkojen yhdistämiseen toimivaksi lähes etäisyydestä riippumattomaksi koknaisuudeksi. /9/

Graafisen alan sovelluksissa tarvitaan tietyissä tilanteissa myös ATM-nopeuksia. Tällaisia sovelluksia ovat esimerkiksi reaaliaikainen etävedostus monitorille ja painovalmiiden sanoma- tai aikakauslehtien siirtäminen painoon. /9/

2.5 Kustannukset

Kustannukset muodostuvat liittymismaksusta ja käyttömaksusta sekä mahdollisesti tarvittavista yrityksen työasema-, paikallisverkko- ja palvelininvestoinneista. Lisäksi on otettava huomioon tarvittava koulutus ja ylläpito. Edullisin tiedonsiirtovaihtoehdoista on modeemi, joka maksaa ohjelmineen n. 2000 mk. Tämän jälkeen ainoat käyttökustannukset ovat puhelinmaksut. ISDN-kortti maksaa n. 7000 mk ja kiinteä kuukausimaksu on 100 mk. Lisäksi tulee maksettavaksi puhelinmaksut, jotka ovat kalliimpia kuin normaalit puhelut. Kiinteän vuokralinjan (2 Mbit/s) avausmaksu on n. 8000 mk ja kuukausimaksu n. 8000 mk. Kustannukset ovat riippumattomia linkan kuormituksista. ATM:llä on myös kiinteä kuukausimaksu, joka voi olla jopa n. 20 000 mk. /9/

4 KÄYTÄNNÖN SOVELLUKSIA

4.1 Kärkimedia

TV-mainonnan kasvun ja kaupan ketjuuntumisen seurauksena perustettu sanomalehti-ilmoitusten markkinointiyhtiö Kärkimedia Oy on tarjonnut kahden vuoden ajan vaihtoehtoa valtakunnalliselle merkkitavaramainonnalle. Kärkimediaan kuuluu 27 lehteä, joiden levikkipeitto kattaa koko maan. Ilmoittaja voi valita kulloinkin sopivimman lehtikombinaation ja jättää materiaalin yhteen Kärkimedialehteen. Materiaali jaellaan sähköisesti muihin valittuihin lehtiin aineistonsiirtoverkkoa pitkin. Jakelu tapahtuu FirstClass-sähköpostiohjelmalla käyttäen sovittuja kirjasintyyppejä, sovellusohjelmia ja tiedostoformaatteja. Lehdet ovat liittyneet tiedonsiirtotarpeesta riippuen reititinverkolla tai ISDN-liittymällä HPY:n ylläpitämään ja valvomaan keskuspalvelimeen. Puhelinyhtiöiden LanLink ja DatNet -palveluyhteydet ovat riittävän nopeita muutamien kymmenien megojen ilmoitusaineistojen siirtelyyn. Kärkimedian toiminta on lähtenyt sekä taloudellisesti että teknisesti erittäin hyvin liikkeelle. /6/

Ilmoittajan kannalta on olennaista, että väri-ilmoitukset toistuvat kaikissa sanomalehdissä suunnitteluilla värisävyillä. Eihän eri kanavilla esiintyvillä TV-mainoksillakaan saa olla eroavaisuuksia. Vaikeutena on se, että eri lehtien painomenetelmät eroavat toisistaan ja siksi myös lopputulos näyttää usein erilaiselta. Värinhallintaan on kuitenkin panostettu kuluneen vuoden aikana ja siinä ollaan myös edistetty. /6/

Kuva 2. Kärkimedian aineistonsiirtoverkko. /6/

4.2 GRAFIATM

Anttila, Pictus (repro), Helprint (paino) ja Helsingin Puhelin ovat toimineet yhteistyössä tarkoituksena välittää Anttilasta repron kautta painoon menevää materiaalia sähköisessä muodossa. Anttilan kuvapankki on Pictuksessa. Projektin aikana huomattiin, että LanLinkin 2 Mbit:n normaalikaistoilla oli vaikeuksia aineistonvälityksessä ja että 155 Mbit:n ATM-yhteydet puolestaan olivat turhankin nopeat. Anttilan ja Pictuksen väliseen tiedonsiirtoon ovat vakiintuneet 10 Mbit:n ATM-yhteydet, joilla kulkee kuvamateriaalia edestakaisin. Suurimmat yli 200 megatavun tiedostot liikkuvat hyvin verkossa. Pictukselta aineisto lähetetään edelleen painoon Helprintin kovalevylle digitaalisena. /9/

4.4 Kannattaako verkottua ?

Tiedonsiirtomahdollisuudet ovat olemassa, mutta uutta tekniikkaa ei kuitenkaan vielä käytetä aineisojen siirtoon niin paljon kuin sitä voitaisiin käyttää. Käyttöönottoa hidastavat toisaalta kustannukset ja toisaalta asenteet. Vaikka Suomessa tietoliikenteen infrastrukstuuri on korkealla ei verkottuminen ole kuitenkaan mikään itsetarkoitus. Jos tiedonsiirto paikasta toiseen toimii tarpeeksi tehokkaasti (lähetit!) eikä lehden aikataulu ole tiukka, ei välttämättä kannata investoida suuria summia uuteen tekniikkaan - se kun ei kuitenkaan ole mikään itsetarkoitus.

3 VERKKOJEN TUOMAT MAHDOLLISUUDET

3.1 On-demand kirjanvalmistus

Tehokuuden lisääminen ja pienet painosmäärät vähentävät toimitusaikoja. Varastojen määrät vähenevät, kun ei tarvitse painattaa suuria eriä. Menekin kasvaessa voi yritys nopeasti tilata lisää tuotteita. Ajatuksena on, että painaminen tapahtuisi suoraan tarpeeseen (Print-On-Demand). /7/

On-demand-tuotantotapaa kirjanvalmistuksessa suosivat tekijät ovat yhteydessä ensisijaisesti kirjan sisällön päivitystarpeeseen ja kysyntään. On-demand-potentiaalia syntyy kun

· kirjan tietyn version elinikä suhteessa kirjannimikkeen kokonaiselinikään on lyhyt

· kysynnän jakaumafunktiolla on huono ennustettavuus, jakauma on ajallisesti leveä ja kokonaiskysynnän määrä on suhteellisen alhainen. /7/

Ensimmäisiä tunnettuja on-demand-sovelluksia on on-demand oppimateriaalin valmistus yliopistoympäristössä. Sovelluksessa kysyntäimpulssi on peräisin luennoitsijalta ja toteutus on kustantajavetoinen. Kustantaja koostaa halutuista tarjolla olevista aineistomoduleista kirjan elektronisesti painettavaksi. Tällä tavalla oppikirjasta saadaan juuri sellainen, mitä oppilaat tarvitsevat. Yhdysvalloissa on tällä hetkellä kaksi kustantajaa, joiden toimenkuvana on juuri on-demand oppimateriaalit: McGraw-Hill ja Allyn & Bacon. McGraw-Hill:llä oli vuonna -92 jo yli 50000 sivua tietokannassaan. Luku on todennäköisesti jo kaksinkertaistunut. Tilaus kirjasta tehdään vielä paperilla, mutta on-line -tilaus on jo kehitteillä. /7/

Ylopisto-oppimateriaalin päivitystarve on tyypillisesti vuosittaista kun kurssin, jossa oppimateriaalia käytetään, elinikä on usein tähän nähden usein kymmenkertainen. Yliopistojen verkottumisen taso on korkea, ja kirjan jakelu tapahtuu tapahtuu rajatussa ympäristössä ja rajatulle asiakaskunnalle, mikä yksinkertaistaa sovelluksen toteuttamista. Kaupallisen aineiston ja teknisten manuaalien tuote- ja kysyntäprofiili on usein samantapainen kuin oppimateriaalin, mikä on edistänyt kaupallisen on-demand-tuotantotoiminnan kehittymistä. /7/

Graafisen tekniikan laitoksella Otaniemessä suunniteltiin on-demand tyyppinen kirjan tilauspalvelu. Ajatuksena on, että opiskelija voi tilata kirjan www-sivujen kautta itselleen. Kirjojen tekijöiden on helppo päivittää teoksiaan vuosittain, joka tietysti on asiakkaan etu. Graafisen tekniikan laitos on yhdistetty IP-tunnelilla monistamon palvelimeen. Monistamon verkko näkyykin tunnelin kautta, ja laboratorion verkosta voidaankin "logata" sisään monistamon palvelimelle. Yhteyttä käytetään siirtämään töitä monistamossa olevan DocuTech-suurtehotulostimen jonoon. DocuTech on Xeroxin elektrofotografiamenetelmällä toimiva elektrooninen painokone. Sen nopeus on 135 A4-, tai 68 A3-sivua minuutissa. Tulostus on kaksipuoleinen ja tarkkuus 600 pistettä tuumalle (dpi, dots per inch). Sen avulla voidaan tulostaa kirjoja suoraan tietokannasta. Kirjan ostaja asioi suoraan kirjatietokannan kanssa Internetin välityksellä. Ostajalle annetaan mahdollisuus selata kirjaa ennen tilaamista. Tätä varten kirjasta on PDF-versio, jota voi lukea näytöltä ilmaisohjelmalla (Adobe Acrobat), mutta ei tulostaa. Tämänhetkisessä toteutuksessa tilaus siirretään sähköpostitse painatusjärjestelmän operaattorille. Tilattu kirja on noudettavissa seuraavana päivänä kirjakaupasta tai sitten se lähetetään kotiin. /7/

Kuva 3. Kaavioesitys Otatieto Oy:n on-demand-kirjakauppajärjestelmästä. /7/

Kööpenhaminaan avattiin v. -95 maailman suurin Print-on-demand painolaitos, jossa painetaan mm. 300 miljoonaa sivua IBM:n ohjelmistojen dokumentointia. Painotyöt toteutetaan Kodakin digitaalisella painokoneella. IBM:llä on jo tällä hetkellä noin 20000 erilaista julkaisua hallittavanaan. Kaikkia töitä ei paineta Kööpenhaminassa, vaan työ saatetaan lähettää televerkkoja pitkin painettavaksi siellä, missä tuotteen lopullinenkin käyttäjä on. Tämä on ensimmäinen askel kohti maailmanlaajuista infrastruktuuria. /1/

3.2 Hajautettu kirjanvalmistus

Hajautetulla valmistuksella tarkoitetaan verkkoyhteyksiä hyödyntävää elektronista painatusta. Käytettäessä aikaa hajautetun painatuksen potentiaalisen tarpeen kriteerinä, hajautusta suosii tilanne, jossa

· valmiin painotuotteen jakeluajan osuus tuotteen valmistuksesta kokonaisajankäytöstä (jakeluaika/valmistusaika) on suuri. /7/

Hajautettu tuotanto jakautuu alaluokkiin riippuvaisena tilaus- ja sisältöinformaation kulkureiteistä. Loppukäyttäjävetoinen hajautettu tuotanto on on-demand tuotantoa. /7/

Tulostusprosessi jakautuu toiminnallisiin osavaiheisiin seuraavasti:

· sisältötuotteen sivukoodaus,

· datan siirto,

· datan tulostuskoodaus eli rippaus ja

· tulostus. /7/

5. INTERNET

5.1 Kirjat sähköistyvät

Suomessa kirjamarkinat jakaantuvat kolmeen osaan : yleiseen kirjallisuuteen (kauno-, tieto- ja lastenkirjat), kurssikirjoihin ja peruskoulun oppikirjoihin. Niitä myyvät kirjakaupat, kirjakerhot, tavaratalot ja marketit. Yksi kirjan markkinointikanava tulee varmasti olemaan internet, ja kirja-alan keskeinen palveluyritys. Kirjavälitys onkin varautunut tulevaisuuteen perustamalla internetiin BookNetin kotimaisen kirjatiedon keskukseksi. Sivuilla esitellään uutuustuotteita, annetaan tietoa meneillään olevista kampanjoista, kerrotaan kotimaisista kirjallisuuspalkinnoista ja esitellään kirjailijoita. BookNet:in kautta on myös mahdollista tehdä suoria tilauksia. Kirjan voi joko noutaa kirjakaupasta tai se lähetetään postiennakolla tai kehittyneimmissä malleissa kirja maksetaan heti verkon kautta tapahtuvassa tilisiirrossa. Suurin etu on siinä, että asiakas saa helposti kattavn kuvan olemassaolevista kirjoista. /4/

Tulevaisuuden visio on, että kirjan voisi ostaa nappia painamalla kirjakaupassa, jolloin se tulostuisi laadukkaalla digitaalisella painokoneella. Se palvelisi ostajia, joille kauppa tarjoaa ei-oota, sekä kustantajia ja kauppiaita, joiden varastointitarve pienenee.

5.2 Internet painotalon tukena

Esimerkkinä siitä, miten paino voi hyödyntää Internetiä asiakasyhteyksissään on A&A Printers and Digital Graphics, San Franciscossa. Heillä asiakas voi Internetin kautta pyytää tarjousta ja suorittaa tilauksen. Hän voi katsoa kuormitustilannetta kolmen viikon aikajaksoina sekä painosta että painopinnanvalmistuksesta. Kuormitus näytetään kolmella väriää; vihreänä, oranssina ja punaisena - netistä ei näe kenen työt ovat tuotantoputkessa. Hän voi myös valita suunnittelijoita A&A:n tarjoamista mainosalan virtuaalitöistä. Kun työ sitten on tuotannossa, saa asiakas tunnuksen, jonka avulla hän voi seurata oman työnsä edistymistä Internetin kautta näkemättä muiden töitä. Myös työhön tulevista mahdollisista muutoksista viestitetään Internetin välityksellä. Silloin ei olla riippuvaisia soittopyyntöihin vastaamisesta tai vastaamatta jättämisestä vaan tieto kulkeutuu suoraan työn tekijälle. Kaikista yhteydenotoista syntyy myös loki, jonka perusteella on helpompi nähdä jälkikäteen mitä on sovittu ja milloin. /3/

Apuvälineenä A&A tarjoaa myös Internetin kautta automatisoidun käyntikorttipalvelun. Uusi kortin tarvitsija täyttää vain ruudulla olevat kentät ja saa sitten nähtäväkseen ruudulla valmiin näköisen kortin. Jos hänellä on kiire, hän voi ladata kortin PDF-tiedostoon ja tulostaa omalla laserillaan muutaman kortin A&A:n esipainetulle paperille sillä aikaa kun varsinaiset kortit syntyvät painossa. Käyntikortithan eivät ole kovin hyvä business, mutta hyvä tapa saada asiakassuhteelle lisäarvoa. /3/

5.3 Paperi vs. näyttö

Sähköisten viestimien lisääntymisen myötä on ruudun kautta saatavissa yhä enemmän tietoa. Kestää kuitenkin vielä kauan ennenkuin ruutu syrjäyttää paperin - jos sitä yleensäkään tulee tapahtumaan. Paperilla on edelleen selkeitä etuja näyttöön verrattuna: /5/

Näytön huonoja puolia on:

Ideaalinen dokumentaatio on sellainen, jossa elektronisen ja paperipohjaisen dokumentaation ominaisuudet ovat yhdistettävissä. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. tietokirjasta olisi tarjolla painettu versio sekä CD-ROM-levy. Lehden rinnalle on noussut useita on-line lehtiä, joita voidan selata www-sivuilla. Nämäkin voisivat kulkea "käsi kädessä" eli itse tiedon sisäistämiseen lehti on parempi mutta taustatietojen hankintaan, mielipiteiden vaihtoon ja palutteiden antoon verkko on paljon toimivampi väline. /8/

Suurin osa graafisen alan työstä on jo nyt sähköistä. Niin pitkälle kuin aineisto on sähköisessä muodossa, sitä tulisi tuottaa sekä sähköisiin medioihin että paperille. Ei siis niin, että graafisen teollisuuden tarkoitus on tuottaa vain painettua viestintää. Paperi on vain yksi välitystapa. /8/

Yhdysvalloissa on todettu Internetin käyttäjien kuluttavan enemmän paperia ja painotuotteita kuin niiden jotka eivät käytä. Osa on omaa tulostamista, mutta myös Internetiin liittyvien luetteloiden ja muiden painotuotteiden käyttö on kasvanut. Tässä kiteytyykin yksi Internetin ja painetun viestinnän ero: Internet on hyvä väline silloin kun tietää mitä hakee, lehti tai esite on hyvä silloin kun sisältö on ennalta arvaamaton. Jokapäiväinen sanomalehti on sellainen, ja sitä ruudun on vaikea korvata. Verkkoviestintä tulee todennäköisesti syömään eniten ammattijulkaisujen levikkiä. Niiden lukijat tietävät, mitä etsivät, joten ruudulta lyhyistäkin otsikoista näkee, mikä kiinnostaa. Esimerkiksi lääkärit saavat tieteeelliset koetulokset hyvin tuoreina. /8/

Myös erilaiset lomakkeet voisivat liikkua verkossa - tämähän nopeuttaisi esim. työn saantia työvoimatoimiston kautta haettuna. Ainoa ongelma on henkilön allekirjoitus, jota ei voida liittää lomakkeeseen.

7 YHTEENVETO

Paljolti TEKES:in projektin vuoksi graafisen alan verkottuminen on lähtenyt hyvin liikkeelle. On omaksuttu tiettyjä toimintatapoja ja standardeja, joita alalla työskentelevät käyttävät. Tällöin verkkoyhteydet ovat toimivia eikä korjailuihin mene turhaa aikaa. Suurin osa verkoista on vielä liian hitaita ja nopeat taas maksavat liikaa. ATM-verkkojen hinnat tulevat varmasti alaspäin kunhan se vain otettaisiin käyttöön useammalla yrityksellä.

Televerkot ovat tuoneet uusia ajatusmalleja kirjojen tuotannosta. Puhutaan on-demand painatuksesta ja hajautetusta kirjanvalmistuksesta. Kustantaja ei halua painattaa turhia kirjoja varastoon, eikä asiakas halua tuhlata aikaansa kierrellen eri kaupoissa etsien haluamaansa kirjaa. Internet on paisunut suureksi tietofoorumiksi mutta vielä sieltä saatava syvällinen tieto on vähäistä. Se on enemmänkin hyvä tiedotuskanava. Internet luo mielikuvan tuoreesta, on-line tyylisestä tiedosta. Totuus on kuitenkin, että esim. Helsingin Sanomien verkkosivut eivät ole sen tuoreempia kuin itse lehtikään. Kun graafisen alan verkotuminen jatkuu, saadaan lehtien tuoreustasoa vieläkin nostettua ja viime hetken uutisetkin pääsevät lehtien sivuille.

LÄHTEET

1. Anon., Print-on demand painolaitos Kööpenhaminaan. Painomaailma 1995:2, s.44.

2. Gardberg, L., "Painovalmis tiedosto". Painomaailma 1996:8, s. 34-37.

3. Gardberg, L., Paino/repro ja Internet. Painomaailma 1996:6, s. 34-35.

4. Kinturi, M-L., Kirjamaailmassa on sähköä ilmassa. Julkaisija 1996:6, s. 33-34.

5. Löppönen, J-M., Mäkitalo, P., Ohvo, P., Aut-75.109 Tekninen dokumentointi. Otaniemi 1995. Teknillinen korkeakoulu, Automaatiotekniikan laitos, Graafisen tekniikan laboratorio. 72 s.w

6. Nurmi, O., Kärkimedialehtien väripainatuslaatua yhdenmukaistetaan. Painomaailma 1996:6, s. 38-41.

7. Oittinen, P., Saarelma, H., Hellman, P., Huttu, I., Lönnberg, O., Mäkitalo, P., Nors, M., Tosiaikainen kirjatuotanto verkkoympäristössä. Espoo 1996. Teknillinen korkeakoulu, Graafisen tekniikan laboratorio. Tutkimusraportti 20. 33 s.

8. Teirisalo, L., Digitaalitekniikka räjäyttää vanhat arvot. Painomaailma 1996:5, s. 22-24.

9. Teknologian kehittämiskeskus, Suositus graafisen alan toimialaverkoksi. 46 s.