SISÄLLYSLUETTELO
1 Johdanto
2 Suositus graafisen alan toimialaverkoksi 2
2.1 Sähköisen verkottumisen hyödyt 2
2.2 Graafisten aineistojen talletus 3
2.3 Tiedostojen koot, siirtoajat ja fontit 4
2.4 Suosituksen sisältö 5
2.5 Kustannukset 7
4 Käytännön sovelluksia 7
4.1 Kärkimedia 7
4.2 GRAFIATM 8
4.4 Kannattaako verkottua ? 8
3 Verkkojen tuomat mahdollisuudet 8
3.1 On-demand kirjanvalmistus 8
3.2 Hajautettu kirjanvalmistus 10
5. Internet 10
5.1 Kirjat sähköistyvät 10
5.2 Internet painotalon tukena 11
5.3 Paperi vs. näyttö 11
7 Yhteenveto 13
LÄHTEET 14
Sähköinen tiedonsiirto on koettu uhkaksi
graafisessa teollisuudessa. Pelätään, että
perinteinen painettu viestintä katoaisi kun sähköiset
viestimet tarjoavat nopeutta ja saatavuutta. On selvää,
että graafisen teollisuuden on pysyttävä mukana
kehityksessä, jotta sen kilpailukyky pysyisi korkealla. Samalla
kun verkottuminen koetaan uhkaksi, tarjoaa se alalle suuren mahdollisuuden
kasvulle ja kehitykselle. Ennen aineisto kulki asiakkaan ja painon
välissä fyysisenä olomuotona mutta nykyään
aineisto on digitaalisessa muodossa. Tämän vuoksi se
pytytään lähettämään verkkoja pitkin.
Graafinen teollisuus onkin ensimmäisiä aloja, jotka
todella tarvitsevat tehokkaita tiedonsiirron yhteyksiä (ATM)
suurista tietomääristä johtuen. Teleoperaattorit
ovatkin olleet tiiviissä yhteistyössä eri reprojen
ja kirjapainojen kanssa kehittäen tehokkaita tiedonsiirronyhteyksiä.
Paperin käyttö on kasvanut viime vuosina ja trendi on edelleen nousemaan päin. Nyt tajutaan, että painettu - ja sähköinen viestintä voivat tukea toinen toisiaan. Kirjojen, lehtien ja luetteloiden rinnalle on nousemassa sähköisiä versioita, jotka antavat perustuotteelle lisäarvoa. Verkottumisen vuoksi samaa aineistoa voidaan jakaa painotuotteeksi, Internettiin tai CD-ROM- tiedostoon. Eri medioiden integroituminen on tulevaisuutta.
Graafisen alan toimialaverkko -projekti käynnistyi,
kun Graafisen alan teknologiaohjelmassa (GAT) havaittiin alan
tarvitsevan sähköiseen tiedonsiirtoon liittyvää
koordinointia. GAT-ohjelmassa todettiin myös, että suomalaisen
tietotekniikan korkeaa tasoa tulisi hyödyntää alalla.
Graafinen ala saavuttaisi aika- ja kustannussäästöjä
nopean sähköisen aineistonsiirron avulla. Nopeus ja
tehokkuus syntyvät kuitenkin vain käytetään
yhteisiä malleja toimintatapoja. Toimialaverkko -projektin
tavoitteena oli muovata alalle yksinkertainen sähköisen
tiedonsiirron malli ja sopia malliin liittyen alan teknisistä
ja toiminnallisista käytännöistä. /9/
Ellei graafinen ala hallitse verkottunutta toimintatapaa entistä paremmin, se jää kehityksen ja kilpailijoidensa jalkoihin. Painamista edeltävä logistinen ketju on monipolvinen, epäjatkuva ja kallis. Lopullinen tuote on nykyisellään paperille painettu, mutta sitä edeltävät välivaiheet eivät enää välttämättä edellytä fyysistä olomuotoa. Merkittävä osa tuotantokoneistoa muodostuu sähköisestä tietoliikenneverkosta. Sen avulla voidaan hajauttaa tuotantoa entistä tehokkaampiin yksiköihin, tasata kapasiteettitarpeita, käyttää alihankintaa, erikoistua. Myös perinteiseen graafiseen tuotantoon liittyviä materiaalivirtoja hallitaan yhä enemmän tietoliikenteen avulla, esimerkiksi paperikuljetuksia EDI-sanomin. Ilmoittajalle pitää olla yhtä helppoa ostaa ilmoitustilaa kymmenestä sanomalehdestä kuin yhdestä mainostelevisiostakin. /9/
Graafinen aineisto voidaan tallentaa eri tavoilla.
Yleensä käytetään jotain seuraavista tiedostomuodoista:
/9/
Ohjelman omaa muotoa käytettäessä
tulostusyksiköllä on oltava saman ohjelman sama versio
tai uudempi. Jos tiedostoon on tarvetta tehdä muutoksia tulostuspaikassa,
pitää tiedosto tallentaa käytetyn ohjelman omalla
formaatilla. Tätä tapaa käytettäessä
on varmistuttava, että lähettävällä ja
vastaanottajalla on samat ohjelmaversiot. Yleensä uudempi
ohjelmaversio pystyy lukemaan vanhemmalla versiolla tehtyjä
tiedostoja, muttei toisinpäin. /9/
PostScript on tulostuslaitteiden
ohjauskieli. Se on ihanteellinen tiedostomuoto tulostajan kannalta.
Se luodaan tulostamalla tulostimen sijasta tiedostoon kovalevylle.
Se sisältää kaikki työn tekstit, kuvat ja
grafiikan sekä fontit. Tulostajan ei tarvitse välittää
siitä, millä ohjelmalla työ on luotu vaan hän
vain lähettää sen tulostimelle ja käy keräämässä
syntyneet erottelufilmit. Näin siis teoriassa. Käytännössä
PostScript-tiedostoja ei juurikaan käytetä koska niiden
korjaaminen on hyvin vaikeaa. Työssä ei saisi olla lainkaan
virheitä jos se toimitetaan tässä muodossa. Näin
virheettömistä töistä tulostaja voi kuitenkin
vain uneksia. Siksi on käytettävä huonompaa vaihtoehtoa.
/2,9/
EPS-formaatti on PS-kieltä
käyttävä esitystapa graafiselle objektille, jota
voidaan vapaasti sijoitella isomman kokonaisuuden sisällä
ja jolle voidaan tehdä koonmuuntoa ja rotaatioita. Varsinainen
uudelleen editointi ei kuitenkaan käytännössä
ole mahdollista. Useimmat grafiikkaohjelmat osaavat käsitellä
EPS-kuvia. EPS on joustava tiedostomuoto, mutta joustavuus tulee
nopeuden ja tehokkuuden kustannuksella. EPS-tiedostot ovat usein
hyvin suuria ja monimutkaisia, ja niihin tulee helposti virheitä.
Etuna on se, että EPS sopii yleisesti toimialalla käytössä
oleviin ohjelmiin ja järjestelmiin. /9/
Ilmoituksia tallennettaessa ilmoituksen koon täytyisi
olla täsmälleen oikean kokoinen kyseiseen lehteen, sillä
koonmuunto voi muuttaa typografiaa. Koonmuunto voidaan tehdä
vain lähettäjän suostumuksella. Sisäkkäisiä
EPS-rakenteita tulee välttää, sillä tämä
hidastaa huomattavsti tulostusta. Kun tallennusmuotona käytetään
EPS:iä, rasterin linjatiheys, rasterikulmat ja pisteenkasvu
pitää ottaa huomioon jo originaalia tehdessä. EPS-tiedostossa
on usein mukana ns. näyttökuva. Taitto-ohjelma sisällyttää
EPS-kuvasta ainoastaan näyttökuvan, joten dokumentin
mukana on lähetettävä myös alkuperäiset
EPS-tiedostot. /9/
TIFF/IT ja PDF ovat suhteelisen uusia esitysmuotoja, EPS taas on ollut alalla käytössä jo pitkään. TIFF/IT on pikselipohjaisena esitysmuotona oliopohjaisia vakaampi. Sen huonona puolena on, että tiedostot paisuvat hyvin suureksi ja että esitysmuoto on erotuskyvystä riippuvainen. PDF on EPS:in tyyppinen, mutta yksinkertasempi esitysmuoto. Siinä on monia PostScript-kielen etuja, mutta se on nopeampi ja tehokkaampi. PDF-tiedoston koko on vain murto-osa vastaavasta EPS-tiedostosta kompressoinnin asteesta riippuen. /9/
Normaali kymppikuva on 4 tuumaa korkea ja 5 tuumaa
leveä. Kun kuvaa skannataan 300 dpi 24 bittiseksi täysvärikuvaksi,
saadaan seuraava pikselimäärä: /9/
Taulukossa 1. on lueteltu sähköisesti siirrettävien
painotuotteiden osien suuruusluokat megatavuina (MB) ja niiden
likimääräiset siirtoajat eräillä yleisesti
käytetyillä nopeuksilla. /9/
Aineistotyyppi | |||||
matalaresoluutiokuva | |||||
korkearesoluutiokuva | |||||
sanoma-/aikakauslehti |
Taulukko 1. Eräiden sähköisesti siirrettävien painotuotteiden osien suuruusluokat megatavuina ja niiden siirtoajat (noin). /9/
Kuvassa 1. on esitetty graafisen alan käyttöön suositeltavan toimialaverkon malli verkkoon liittyvän yrityksen kannalta erilaisina vaihtoehtoina nähtynä. /9/
Kuva 1. Suositus graafisen alan verkoksi.
Graafisen alan toimialaverkkosovelluksiin suositellaan
reititinverkkoon perustuvaa ratkaisua ja TCP/IP protokollan käyttöä.
Ilman reitinverkkoa järjestettäviä suoria yhteyksiä
tai suljettua yritysverkkoja ei suositella alan laajaan yhteiskäyttöön.
Reititinverkkoon voidaan liittyä useilla eri tavoilla. Lisäksi
verkko tarjoaa korkean palvelutason sekä hyvät kotimaiset
ja kansainväliset yhteydet mm. Internetin kautta. Tiedonsiirtotarpeista
riippuen valittavana on edullisimmasta ja hitaimmasta tehokkaimpaan
seuraavat liityntätavat: /9/
Reititinverkkoliityntä voidaan ostaa teleoperaattorilta
tai joltain palveluyritykseltä. Pakettiin voidaan tarpeen
mukaan ottaa sähköpostipalvelut ja tiedostojen tallennusmahdollisuus
verkossa olevassa palvelimessa. Myös kaikki asiakkaan päässä
olevat tietoliikenteen vaatimat ohjelmat, lisälaitteet ja
niiden asennustyöt voidaan sisällyttää toimitukseen.
Yrityksen paikallisverkon liittäminen reititinverkkoon palvelimen
avulla on turvallista käyttämällä palomuuripalvelinta.
/9/
Modeemiyhteys teleoperaattorin
tai palvelun tarjoajan valintaiseen soittosarjamodeemin on edullisin,
mutta tiedonsiirtoteholtaan huonoin vaihtoehto liittyä reititinverkkoon.
Mikäli liittymällä halutaan esimerkiksi pienelle
yritykselle oma sähköpostiosoite ja mahdollisuus silloin
tällöin selailla Internetin www-sivuja, modeemi on ainakin
aluksi riittävä. Silloin tällöin tehty muutaman
megatavun siirto onnistuu hyvin, kun varautuu muutaman kymmenen
minuutin odotukseen, koska modeemilla V.34 28800 bit/s tehollinen
tiedonsiirtonopeus on yleensä 2000 - 5000 tavua (merkkiä)
sekunnissa. Tänä vuonna (1997) markkinoille on tulossa
uusi modeemiluokka, jonka tiedonsiirtonopeus on 56 kbit/s. Myös
kotikäyttäjälle ja ajoittaista etätyötä
tekevälle modeemi on edullinen ratkaisu, vaikka se varaa
usein sen yhden ainoan puhelinlinjan. /9/
ISDN-yhteys on kapasiteetiltaan
modeemista seuraava vaihtoehto. ISDN voidaan helposti ja edullisesti
ottaa käyttöön lähes kaikkialla Suomessa.
Tavallisen puhelinyhteyden vaihtaminen ISDN-linjaksi tuo mukanaan
kaksi yhteyslinjaa, joista toista voi käyttää puhelinlinjana
ja toista datayhteyksiin (64 kbit/s). ISDN ei ole kuitenkaan kuin
hieman nopeampi kuin V.34-modeemi. ISDN-reitittimen avulla voidaan
hoitaa myös paikallisverkkojen yhdistäminen ja käyttämällä
molemmat kanavat dataliikenteeseen päästään
nopeuteen 128 kbit/s. /9/
Tällä hetkellä kiinteä vuokralinja
(2 Mbit/s) on suositeltavin ratkaisu, mikäli keskisuuria
tietomääriä kuten ilmoituksia siirretään
päivittäin. Nopeus on jo riittävä esimerkiksi
yrityksen eri toimipisteiden paikallisverkkojen yhdistämiseen
toimivaksi lähes etäisyydestä riippumattomaksi
koknaisuudeksi. /9/
Graafisen alan sovelluksissa tarvitaan tietyissä
tilanteissa myös ATM-nopeuksia. Tällaisia sovelluksia
ovat esimerkiksi reaaliaikainen etävedostus monitorille ja
painovalmiiden sanoma- tai aikakauslehtien siirtäminen painoon.
/9/
Kustannukset muodostuvat liittymismaksusta ja käyttömaksusta
sekä mahdollisesti tarvittavista yrityksen työasema-,
paikallisverkko- ja palvelininvestoinneista. Lisäksi on otettava
huomioon tarvittava koulutus ja ylläpito. Edullisin tiedonsiirtovaihtoehdoista
on modeemi, joka maksaa ohjelmineen n. 2000 mk. Tämän
jälkeen ainoat käyttökustannukset ovat puhelinmaksut.
ISDN-kortti maksaa n. 7000 mk ja kiinteä kuukausimaksu on
100 mk. Lisäksi tulee maksettavaksi puhelinmaksut, jotka
ovat kalliimpia kuin normaalit puhelut. Kiinteän vuokralinjan
(2 Mbit/s) avausmaksu on n. 8000 mk ja kuukausimaksu n. 8000 mk.
Kustannukset ovat riippumattomia linkan kuormituksista. ATM:llä
on myös kiinteä kuukausimaksu, joka voi olla jopa n.
20 000 mk. /9/
TV-mainonnan kasvun ja kaupan ketjuuntumisen seurauksena
perustettu sanomalehti-ilmoitusten markkinointiyhtiö Kärkimedia
Oy on tarjonnut kahden vuoden ajan vaihtoehtoa valtakunnalliselle
merkkitavaramainonnalle. Kärkimediaan kuuluu 27 lehteä,
joiden levikkipeitto kattaa koko maan. Ilmoittaja voi valita kulloinkin
sopivimman lehtikombinaation ja jättää materiaalin
yhteen Kärkimedialehteen. Materiaali jaellaan sähköisesti
muihin valittuihin lehtiin aineistonsiirtoverkkoa pitkin. Jakelu
tapahtuu FirstClass-sähköpostiohjelmalla käyttäen
sovittuja kirjasintyyppejä, sovellusohjelmia ja tiedostoformaatteja.
Lehdet ovat liittyneet tiedonsiirtotarpeesta riippuen reititinverkolla
tai ISDN-liittymällä HPY:n ylläpitämään
ja valvomaan keskuspalvelimeen. Puhelinyhtiöiden LanLink
ja DatNet -palveluyhteydet ovat riittävän nopeita muutamien
kymmenien megojen ilmoitusaineistojen siirtelyyn. Kärkimedian
toiminta on lähtenyt sekä taloudellisesti että
teknisesti erittäin hyvin liikkeelle. /6/
Ilmoittajan kannalta on olennaista, että väri-ilmoitukset
toistuvat kaikissa sanomalehdissä suunnitteluilla värisävyillä.
Eihän eri kanavilla esiintyvillä TV-mainoksillakaan
saa olla eroavaisuuksia. Vaikeutena on se, että eri lehtien
painomenetelmät eroavat toisistaan ja siksi myös lopputulos
näyttää usein erilaiselta. Värinhallintaan
on kuitenkin panostettu kuluneen vuoden aikana ja siinä ollaan
myös edistetty. /6/
Kuva 2. Kärkimedian aineistonsiirtoverkko. /6/
Anttila, Pictus (repro), Helprint (paino) ja Helsingin Puhelin ovat toimineet yhteistyössä tarkoituksena välittää Anttilasta repron kautta painoon menevää materiaalia sähköisessä muodossa. Anttilan kuvapankki on Pictuksessa. Projektin aikana huomattiin, että LanLinkin 2 Mbit:n normaalikaistoilla oli vaikeuksia aineistonvälityksessä ja että 155 Mbit:n ATM-yhteydet puolestaan olivat turhankin nopeat. Anttilan ja Pictuksen väliseen tiedonsiirtoon ovat vakiintuneet 10 Mbit:n ATM-yhteydet, joilla kulkee kuvamateriaalia edestakaisin. Suurimmat yli 200 megatavun tiedostot liikkuvat hyvin verkossa. Pictukselta aineisto lähetetään edelleen painoon Helprintin kovalevylle digitaalisena. /9/
Tiedonsiirtomahdollisuudet ovat olemassa, mutta uutta tekniikkaa ei kuitenkaan vielä käytetä aineisojen siirtoon niin paljon kuin sitä voitaisiin käyttää. Käyttöönottoa hidastavat toisaalta kustannukset ja toisaalta asenteet. Vaikka Suomessa tietoliikenteen infrastrukstuuri on korkealla ei verkottuminen ole kuitenkaan mikään itsetarkoitus. Jos tiedonsiirto paikasta toiseen toimii tarpeeksi tehokkaasti (lähetit!) eikä lehden aikataulu ole tiukka, ei välttämättä kannata investoida suuria summia uuteen tekniikkaan - se kun ei kuitenkaan ole mikään itsetarkoitus.
Tehokuuden lisääminen ja pienet painosmäärät
vähentävät toimitusaikoja. Varastojen määrät
vähenevät, kun ei tarvitse painattaa suuria eriä.
Menekin kasvaessa voi yritys nopeasti tilata lisää tuotteita.
Ajatuksena on, että painaminen tapahtuisi suoraan tarpeeseen
(Print-On-Demand). /7/
On-demand-tuotantotapaa kirjanvalmistuksessa suosivat
tekijät ovat yhteydessä ensisijaisesti kirjan sisällön
päivitystarpeeseen ja kysyntään. On-demand-potentiaalia
syntyy kun
· kirjan tietyn version elinikä suhteessa kirjannimikkeen kokonaiselinikään on lyhyt
· kysynnän
jakaumafunktiolla on huono ennustettavuus, jakauma on ajallisesti
leveä ja kokonaiskysynnän määrä on suhteellisen
alhainen. /7/
Ensimmäisiä tunnettuja on-demand-sovelluksia
on on-demand oppimateriaalin valmistus yliopistoympäristössä.
Sovelluksessa kysyntäimpulssi on peräisin luennoitsijalta
ja toteutus on kustantajavetoinen. Kustantaja koostaa halutuista
tarjolla olevista aineistomoduleista kirjan elektronisesti painettavaksi.
Tällä tavalla oppikirjasta saadaan juuri sellainen,
mitä oppilaat tarvitsevat. Yhdysvalloissa on tällä
hetkellä kaksi kustantajaa, joiden toimenkuvana on juuri
on-demand oppimateriaalit: McGraw-Hill ja Allyn & Bacon. McGraw-Hill:llä
oli vuonna -92 jo yli 50000 sivua tietokannassaan. Luku on todennäköisesti
jo kaksinkertaistunut. Tilaus kirjasta tehdään vielä
paperilla, mutta on-line -tilaus on jo kehitteillä. /7/
Ylopisto-oppimateriaalin päivitystarve on tyypillisesti
vuosittaista kun kurssin, jossa oppimateriaalia käytetään,
elinikä on usein tähän nähden usein kymmenkertainen.
Yliopistojen verkottumisen taso on korkea, ja kirjan jakelu tapahtuu
tapahtuu rajatussa ympäristössä ja rajatulle asiakaskunnalle,
mikä yksinkertaistaa sovelluksen toteuttamista. Kaupallisen
aineiston ja teknisten manuaalien tuote- ja kysyntäprofiili
on usein samantapainen kuin oppimateriaalin, mikä on edistänyt
kaupallisen on-demand-tuotantotoiminnan kehittymistä. /7/
Graafisen tekniikan laitoksella Otaniemessä
suunniteltiin on-demand tyyppinen kirjan tilauspalvelu. Ajatuksena
on, että opiskelija voi tilata kirjan www-sivujen kautta
itselleen. Kirjojen tekijöiden on helppo päivittää
teoksiaan vuosittain, joka tietysti on asiakkaan etu. Graafisen
tekniikan laitos on yhdistetty IP-tunnelilla monistamon palvelimeen.
Monistamon verkko näkyykin tunnelin kautta, ja laboratorion
verkosta voidaankin "logata" sisään monistamon
palvelimelle. Yhteyttä käytetään siirtämään
töitä monistamossa olevan DocuTech-suurtehotulostimen
jonoon. DocuTech on Xeroxin elektrofotografiamenetelmällä
toimiva elektrooninen painokone. Sen nopeus on 135 A4-, tai 68
A3-sivua minuutissa. Tulostus on kaksipuoleinen ja tarkkuus 600
pistettä tuumalle (dpi, dots per inch). Sen avulla voidaan
tulostaa kirjoja suoraan tietokannasta. Kirjan ostaja asioi suoraan
kirjatietokannan kanssa Internetin välityksellä. Ostajalle
annetaan mahdollisuus selata kirjaa ennen tilaamista. Tätä
varten kirjasta on PDF-versio, jota voi lukea näytöltä
ilmaisohjelmalla (Adobe Acrobat), mutta ei tulostaa. Tämänhetkisessä
toteutuksessa tilaus siirretään sähköpostitse
painatusjärjestelmän operaattorille. Tilattu kirja on
noudettavissa seuraavana päivänä kirjakaupasta
tai sitten se lähetetään kotiin. /7/
Kuva 3. Kaavioesitys Otatieto Oy:n on-demand-kirjakauppajärjestelmästä.
/7/
Kööpenhaminaan avattiin v. -95 maailman
suurin Print-on-demand painolaitos, jossa painetaan mm. 300 miljoonaa
sivua IBM:n ohjelmistojen dokumentointia. Painotyöt toteutetaan
Kodakin digitaalisella painokoneella. IBM:llä on jo tällä
hetkellä noin 20000 erilaista julkaisua hallittavanaan. Kaikkia
töitä ei paineta Kööpenhaminassa, vaan työ
saatetaan lähettää televerkkoja pitkin painettavaksi
siellä, missä tuotteen lopullinenkin käyttäjä
on. Tämä on ensimmäinen askel kohti maailmanlaajuista
infrastruktuuria. /1/
Hajautetulla valmistuksella tarkoitetaan verkkoyhteyksiä
hyödyntävää elektronista painatusta. Käytettäessä
aikaa hajautetun painatuksen potentiaalisen tarpeen kriteerinä,
hajautusta suosii tilanne, jossa
· valmiin
painotuotteen jakeluajan osuus tuotteen valmistuksesta kokonaisajankäytöstä
(jakeluaika/valmistusaika) on suuri. /7/
Hajautettu tuotanto jakautuu alaluokkiin riippuvaisena
tilaus- ja sisältöinformaation kulkureiteistä.
Loppukäyttäjävetoinen hajautettu tuotanto on on-demand
tuotantoa. /7/
Tulostusprosessi jakautuu toiminnallisiin osavaiheisiin
seuraavasti:
· sisältötuotteen sivukoodaus,
· datan siirto,
· datan tulostuskoodaus eli rippaus ja
· tulostus. /7/
Suomessa kirjamarkinat jakaantuvat kolmeen osaan
: yleiseen kirjallisuuteen (kauno-, tieto- ja lastenkirjat), kurssikirjoihin
ja peruskoulun oppikirjoihin. Niitä myyvät kirjakaupat,
kirjakerhot, tavaratalot ja marketit. Yksi kirjan markkinointikanava
tulee varmasti olemaan internet, ja kirja-alan keskeinen palveluyritys.
Kirjavälitys onkin varautunut tulevaisuuteen perustamalla
internetiin BookNetin kotimaisen kirjatiedon keskukseksi. Sivuilla
esitellään uutuustuotteita, annetaan tietoa meneillään
olevista kampanjoista, kerrotaan kotimaisista kirjallisuuspalkinnoista
ja esitellään kirjailijoita. BookNet:in kautta on myös
mahdollista tehdä suoria tilauksia. Kirjan voi joko noutaa
kirjakaupasta tai se lähetetään postiennakolla
tai kehittyneimmissä malleissa kirja maksetaan heti verkon
kautta tapahtuvassa tilisiirrossa. Suurin etu on siinä, että
asiakas saa helposti kattavn kuvan olemassaolevista kirjoista.
/4/
Tulevaisuuden visio on, että kirjan voisi ostaa nappia painamalla kirjakaupassa, jolloin se tulostuisi laadukkaalla digitaalisella painokoneella. Se palvelisi ostajia, joille kauppa tarjoaa ei-oota, sekä kustantajia ja kauppiaita, joiden varastointitarve pienenee.
Esimerkkinä siitä, miten paino voi hyödyntää
Internetiä asiakasyhteyksissään on A&A Printers
and Digital Graphics, San Franciscossa. Heillä asiakas voi
Internetin kautta pyytää tarjousta ja suorittaa tilauksen.
Hän voi katsoa kuormitustilannetta kolmen viikon aikajaksoina
sekä painosta että painopinnanvalmistuksesta. Kuormitus
näytetään kolmella väriää; vihreänä,
oranssina ja punaisena - netistä ei näe kenen työt
ovat tuotantoputkessa. Hän voi myös valita suunnittelijoita
A&A:n tarjoamista mainosalan virtuaalitöistä. Kun
työ sitten on tuotannossa, saa asiakas tunnuksen, jonka avulla
hän voi seurata oman työnsä edistymistä Internetin
kautta näkemättä muiden töitä. Myös
työhön tulevista mahdollisista muutoksista viestitetään
Internetin välityksellä. Silloin ei olla riippuvaisia
soittopyyntöihin vastaamisesta tai vastaamatta jättämisestä
vaan tieto kulkeutuu suoraan työn tekijälle. Kaikista
yhteydenotoista syntyy myös loki, jonka perusteella on helpompi
nähdä jälkikäteen mitä on sovittu ja
milloin. /3/
Apuvälineenä A&A tarjoaa myös Internetin kautta automatisoidun käyntikorttipalvelun. Uusi kortin tarvitsija täyttää vain ruudulla olevat kentät ja saa sitten nähtäväkseen ruudulla valmiin näköisen kortin. Jos hänellä on kiire, hän voi ladata kortin PDF-tiedostoon ja tulostaa omalla laserillaan muutaman kortin A&A:n esipainetulle paperille sillä aikaa kun varsinaiset kortit syntyvät painossa. Käyntikortithan eivät ole kovin hyvä business, mutta hyvä tapa saada asiakassuhteelle lisäarvoa. /3/
Sähköisten viestimien lisääntymisen
myötä on ruudun kautta saatavissa yhä enemmän
tietoa. Kestää kuitenkin vielä kauan ennenkuin
ruutu syrjäyttää paperin - jos sitä yleensäkään
tulee tapahtumaan. Paperilla on edelleen selkeitä etuja näyttöön
verrattuna: /5/
Näytön huonoja puolia on:
Ideaalinen dokumentaatio on sellainen, jossa elektronisen
ja paperipohjaisen dokumentaation ominaisuudet ovat yhdistettävissä.
Tämä tarkoittaa sitä, että esim. tietokirjasta
olisi tarjolla painettu versio sekä CD-ROM-levy. Lehden rinnalle
on noussut useita on-line lehtiä, joita voidan selata www-sivuilla.
Nämäkin voisivat kulkea "käsi kädessä"
eli itse tiedon sisäistämiseen lehti on parempi mutta
taustatietojen hankintaan, mielipiteiden vaihtoon ja palutteiden
antoon verkko on paljon toimivampi väline. /8/
Suurin osa graafisen alan työstä on jo
nyt sähköistä. Niin pitkälle kuin aineisto
on sähköisessä muodossa, sitä tulisi tuottaa
sekä sähköisiin medioihin että paperille.
Ei siis niin, että graafisen teollisuuden tarkoitus on tuottaa
vain painettua viestintää. Paperi on vain yksi välitystapa.
/8/
Yhdysvalloissa on todettu Internetin käyttäjien
kuluttavan enemmän paperia ja painotuotteita kuin niiden
jotka eivät käytä. Osa on omaa tulostamista, mutta
myös Internetiin liittyvien luetteloiden ja muiden painotuotteiden
käyttö on kasvanut. Tässä kiteytyykin yksi
Internetin ja painetun viestinnän ero: Internet on hyvä
väline silloin kun tietää mitä hakee, lehti
tai esite on hyvä silloin kun sisältö on ennalta
arvaamaton. Jokapäiväinen sanomalehti on sellainen,
ja sitä ruudun on vaikea korvata. Verkkoviestintä tulee
todennäköisesti syömään eniten ammattijulkaisujen
levikkiä. Niiden lukijat tietävät, mitä etsivät,
joten ruudulta lyhyistäkin otsikoista näkee, mikä
kiinnostaa. Esimerkiksi lääkärit saavat tieteeelliset
koetulokset hyvin tuoreina. /8/
Myös erilaiset lomakkeet voisivat liikkua verkossa - tämähän nopeuttaisi esim. työn saantia työvoimatoimiston kautta haettuna. Ainoa ongelma on henkilön allekirjoitus, jota ei voida liittää lomakkeeseen.
Paljolti TEKES:in projektin vuoksi graafisen alan
verkottuminen on lähtenyt hyvin liikkeelle. On omaksuttu
tiettyjä toimintatapoja ja standardeja, joita alalla työskentelevät
käyttävät. Tällöin verkkoyhteydet ovat
toimivia eikä korjailuihin mene turhaa aikaa. Suurin osa
verkoista on vielä liian hitaita ja nopeat taas maksavat
liikaa. ATM-verkkojen hinnat tulevat varmasti alaspäin kunhan
se vain otettaisiin käyttöön useammalla yrityksellä.
Televerkot ovat tuoneet uusia ajatusmalleja kirjojen
tuotannosta. Puhutaan on-demand painatuksesta ja hajautetusta
kirjanvalmistuksesta. Kustantaja ei halua painattaa turhia kirjoja
varastoon, eikä asiakas halua tuhlata aikaansa kierrellen
eri kaupoissa etsien haluamaansa kirjaa. Internet on paisunut
suureksi tietofoorumiksi mutta vielä sieltä saatava
syvällinen tieto on vähäistä. Se on enemmänkin
hyvä tiedotuskanava. Internet luo mielikuvan tuoreesta, on-line
tyylisestä tiedosta. Totuus on kuitenkin, että esim.
Helsingin Sanomien verkkosivut eivät ole sen tuoreempia kuin
itse lehtikään. Kun graafisen alan verkotuminen jatkuu,
saadaan lehtien tuoreustasoa vieläkin nostettua ja viime
hetken uutisetkin pääsevät lehtien sivuille.
1. Anon., Print-on demand painolaitos Kööpenhaminaan. Painomaailma 1995:2, s.44.
2. Gardberg, L., "Painovalmis tiedosto". Painomaailma 1996:8, s. 34-37.
3. Gardberg, L., Paino/repro ja Internet. Painomaailma 1996:6, s. 34-35.
4. Kinturi, M-L., Kirjamaailmassa on sähköä ilmassa. Julkaisija 1996:6, s. 33-34.
5. Löppönen, J-M., Mäkitalo, P., Ohvo, P., Aut-75.109 Tekninen dokumentointi. Otaniemi 1995. Teknillinen korkeakoulu, Automaatiotekniikan laitos, Graafisen tekniikan laboratorio. 72 s.w
6. Nurmi, O., Kärkimedialehtien väripainatuslaatua yhdenmukaistetaan. Painomaailma 1996:6, s. 38-41.
7. Oittinen, P., Saarelma, H., Hellman, P., Huttu, I., Lönnberg, O., Mäkitalo, P., Nors, M., Tosiaikainen kirjatuotanto verkkoympäristössä. Espoo 1996. Teknillinen korkeakoulu, Graafisen tekniikan laboratorio. Tutkimusraportti 20. 33 s.
8. Teirisalo, L., Digitaalitekniikka räjäyttää vanhat arvot. Painomaailma 1996:5, s. 22-24.
9. Teknologian kehittämiskeskus, Suositus graafisen
alan toimialaverkoksi. 46 s.