Kuva 1. GSM verkon rakenne SMSCB palvelun osalta
S-38.116 Teletietotekniikka
Seminaariesitelmä 19.2.1997
Ville Häkkinen 41679p
vhakkine@cc.hut.fi
1. Johdanto
1.1 Yleisesti Broadcast -käsitteistä
2. Yleistä broadcast käsitteestä
3. Eri Broadcast -lähetystavat
3.1 Kaukohakujärjestelmät
3.2 MOBITEX
3.3. Radio Data System RDS
3.4. Digital Audio Broadcasting DAB
3.5. SMSCB
4. GSM Short Message Service Cell Broadcast
4.1. SMSCB yleisesti
4.2. Cell Broadcast-viestit
4.3 GSM -verkon rakenne SMSCB -palvelun osalta
5. SMS ja Cell Broadcast -palvelut
5.1. SMS Point-to-point
5.2. SMS Cell Broadcast -palveluita ja käyttökohteita
5.3. SMS Cell Broadcast -teknologian tulevaisuus
6. Yhteenveto
7. Lähdeluettelo
Lyhenteet
| SMSCB | Short Message Service Cell Broadcast, GSM:n soluviestipalvelu |
| BSC | Base Station Controller, tukiasemaohjain, GSM:n tukiasemajärjestelmän osa |
| BTS | Base Transceiver Station, tukiasema |
| MSC | Mobile Switching Center, matkapuhelinkeskus |
| CBC | Cell Broadcast Center, soluviestikeskus GSM-verkossa |
| CBCH | Cell Broadcast Channel, soluviestikanava |
| CBE | Cell Broadcast Entity, soluviestejä lähettävä yksikkö GSM arkkitehtuurissa |
| DAB | Digital Audio Broadcasting, uusi digitaalinen ääniradiostandardi |
| ERMES | European Messaging System, uusi kaukohakujärjestelmästandardi |
| ETSI | European Telecommunications Standard Institute, eurooppalainen telealan standardoimisjärjestö |
| GSM | Groupe Special Mobile, myöhemmin Global System for Mobile Communications, digitaalinen matkapuhelinverkko |
| POCSAG | Post Office Code Standardisation Advisory Group, CCIR:n standardoima kaukohakusäätiö |
| RDS | Radio Data System, ULA-radiossa käytetty digitaalinen tiedonsiirtokanava |
Tämä dokumentti liittyy kurssin S-38.116 Teletietotekniikka seminaariesitelmään. Itse seminaariesitelmän rungon muodostaa tämä dokumentti. Tarkoituksena on esitellä GSM-järjestelmän tarjoama soluviestipalvelu SMS Cell Broadcast, sekä sen mahdollisia tulevia kaupallisia sovelluksia. Palvelu on uusi GSM verkoissa, eikä se ole vielä missään täysimittaisessa kaupallisessa käytössä. Pisimmällä olevat kokeilut lienevät tällä hetkellä Englannissa.
Harjoitustyössä käsitellään aluksi Broadcast -käsitettä ja kerrotaan muutamista sitä hyödyntävistä palveluista. Lisäksi esitellään SMS-palvelun peruspiirteet, sekä keskitytään enemmän Cell Broadcast -käsitteeseen ja tekniikkaan. Lähdemateriaalina on pääosin käytetty ETSI:n GSM spesifikaatioita, joissa SMS Cell Broadcast ominaisuutta on käsitelty.
Tietoliikenne- tai muun verkon ominaisuutta, jota käyttäen on mahdollista lähettää viestejä useille tilaajille tai lähetystä kuunteleville pääosin yksisuuntaisesti, nimitetään broadcastiksi. Viestin lähettäminen voi olla jatkuvaa, kertaluontoista tai toistuvaa riippuen käytettävästa tekniikasta ja halutusta vastaanottajajoukosta. Erityisesti broadcastille on tyypillisä se, että lähetys on yksisuuntainen. Samalla medialla tilaajat voivat vain vastaanottaa, eivät lähettää. Koska tällainen lähettäminen voidaan mieltää henkilön tai muun instanssin intimiteettisuojaa kaventavaksi, onkin tavallista, että broadcast tyyppiset lähetykset ovat yleensä jonkin elimen, yleensä valtion, valvonnassa ja suurisuuntaiseen broadcast-toimintaan tarvitaan erillinen lupa. Tällä hetkellä ainoastaan Internetissä anonyymipalvelimien kautta lähetettävät anonyymit massapostitukset ovat poikkeus tähän sääntöön. Näyttää kuitenkin siltä, että tämäkin mahdollisuus tulee estetyksi lähiaikoina.
Broascast-tyyppisen lähettämisen etuja ovat pienet kustannukset vastaanottajaa kohti, sekä vaivaton lähettäminen. Tämä siksi koska lähetystä ei tarvitse erikseen lähettää jokaiselle halutulle vastaanottajalle.Lähetyskustannukset ovat ovat siis melko riippumattomia vastaanottajien määrästä, edellyttäen, että käytetty verkko on yleisessä käytössä, eikä sen luvanvarainen käyttö esimerkiksi valtion toimesta ole kallista. Muita etuja ovat viestin samankaltaisen sisällön säilyttäminen riippumatta vastaanottavasta laitteesta, sekä vastaanoton yhtäaikaisuus. Monissa olemassa olevissa broadcast verkoissa verkon kattavuus on lisäksi hyvin suuri.
Suurimmassa osassa broadcast verkkoja siirrettävä media tulkitaan ääneksi. Näin on muunmuassa suurimmissa verkoissa, kuten eritaajuiset radioverkot, sekä television lähetystoiminta. Broadcast lähetys voi kuitenkin sisältää minkätyyppistä dataa hyvänsä ja useissa verkoissa siirretäänkin myös tekstiviestejä. Kun kyseessä on sellainen verkko, jonka vastaanottajat voidaan tunnistaa heidän päätelaitteidensa tai vastaanottotunnuksensa perusteella, voidaan viestejä lähettää rajatulle joukolle vastaanottajia. Joukko on voinut esimerkiksi tilata jonkin palvelun tai lähettäjä on halunnut kohdistaa informaationsa nimenomaan tälle joukolle.
Broadcast palvelunoperaattorin tehtäväksi jää tilaajien luokittelu ja sanoman kohdistaminen oikeisiin lähetyslaitteisiin, jotta saavutettaisiin toivottava peitto lähetykselle. Lähes kaikissa vastaanottajan identifioimiseen kykenevissä järjestelmissä on järjestelmän tuotettava jatkuvasti informaatiota kunkin vastaanottajan tilasta, jottei lähetystä kuudelle vastaanottajalle tarvitse lähettää broadcastina esimerkiksi koko Euroopan alueelle. Näiden tietojen avulla pystytään ratkaisemaan edellämainitun kaltaisia tilanteita ja voidaan ylläpitää operaattorin tärkeintä intressiä eli laskutusta.
Pitämällä tilastoa lähetetyistä viesteistä ja lähetyspyynnöistä, pystytään myös seuraamaan tarkasti palvelun kysyntää ja mahdolliset resurssitarpeet huomaamaan ajoissa, ennen kuin ne huomataan asiakkaan negatiivisen palautteen muodossa. Seuraavassa kappaleessa selvitetään hieman monien broadcast palveluiden kirjoa ja kerrotaan muutamista ratkaisuista lyhyesti.
Kaukohakujärjestelmistä ehkä tunnetuimmat ovat British Post Office Code Standardisation AdvisoryGroup eli POCSAG ja The European Radio Messaging System eli ERMES. Molemmat järjestelmät mahdollistavat lyhyiden tekstiviestien lähettämisen vastaanottajalle, olipa hän missä osassa verkkoa tahansa. POCSAC teknologiaa hyödyntää Suomessa Kaukohaku. Kaukohaku toimii 150 Megaherzin taajuusalueella 50W:n lähetysteholla. Matalan taajuuden ja suuren lähetystehon ansiosta Kaukohaku on hyvin kattava ja sen tukiasemasolut ovat suuria läpimitaltaan. Kaukohaun tiedonsiirtonopeus on 512 bittiä sekunnissa.
ERMES järjestelmä on uusi ja se onkin kaupallisesti toimivana vielä harvinainen. Jonkinlainen ERMES järjestelmä kuitenkin on olemassa useissa maissa. International Telecommunication Union, ITU, suosittaakin ERMES tekniikkaa käytettäväksi kansainvälisissä kaukohakuverkoissa. Järjestelmä toimii 169 MHz:n taajuusalueella ja taajuuskaista on jaettu 16 25 kHertzin kanavaan. ERMES on POCSAG-järjestelmää kehittyneempi kaukohakujärjestelmä, merkittävin etu on että sen kapasiteetti on suurempi kuin POCSAC:in. Tiedonsiirtonopeus on noin 6 000 bittiä sekunnissa. Tekstiviestin maksimipituus on järjestelmässä tällä hetkellä 9000 merkkiä. (1)
MOBITEX on Ericssonin vuonna 1986 markkinoille tuoma järjestelmä. Se on tarkoitettu liikkuvaan datasiirtoon ja toimii 150 MHz:n taajuusalueella.
Tiedonsiirtokapasiteetti oli alkuvaiheissa 1 200 bittiä sekunnissa, mutta järjestelmän parannusten ansiosta ja asiakkaiden vaatimuksesta nopeutta kasvatettiin 8 000 bittiin sekunnissa. Data lähetetään paketeissa joiden käyttäjäinformaatio koodataan 512 tavuun ja sen lisäksi paketti sisältää 24 bitin mittaisen osoite- ja tunnistukentän. MOBITEX on laajimmalle levinnyt pakettikytkentäinen mobiiliverkko ja se on käytössä pääasiassa yrityksillä ja organisaatioilla. Yleisimmät MOBITEX päätteet sijaitsevat autoissa. (2)
RDS on European Broadcasting Unionin, EBUn alunperin vuonna 1984 standardoima lähetystekniikka. Alkujaan RDS on kehitetty ULA-radioiden ohjelmien tunnistusjärjestelmäksi. RDS toimii 87,5 - 108 Mhz:n taajuusalueella VHF/FM -radiolähetysten yhteydessä. RDS informaatio on moduloitu 57 kHz:n taajuudelle ja se on sitten liitetty FM-lähetykseen. RDS lähetys voi olla FM-mono- tai FM-stereolähetyksen joukossa. Tiedonsiirtonopeus järjestelmässä on noin 1187 bittiä sekunnissa. RDS:llä lähetettävä informaatio voi sisältää seuraavia elementtejä:
RDS-järjestelmän ansiosta radiovastaanottimet pystyvät näyttämään kuunneltavan radioaseman nimen,sekä liikuttaessa säilyttämään halutun kanavan koko ajan muuttamalla tarvittaessa taajuutta automaattisesti. (3)
DAB on alunperin formuloitu Institut fur Rundfunktechnikin eli IRT:n toimesta vuonna 1980. Tai silloin aloitettiin digitaalisen radiolähettämisen kehittäminen. 1985 aloitettiin ensimmäiset lähetyskokeilut IRT:n toimesta. Kehitys jatkui EU:n projektissa EU-147. DABin perusvaatimuksiin kuuluvat korkean tasoinen äänenlaatu, vastaanottamisen mahdollisuus ilman erityisiä antennilaitteita, vähintään kuusi stereokanavaa maanlaajuisesti ja lisäksi tarpeellisesti kapasiteettia ylimääräisen informaation lähettämiseen, kuten RDS:n tapauksessa. Yhteen taajuuteen mahtuu useita lähetyksiä, sillä esimerkiksi stereoradiolähetys vie kapasiteettia vain 384 kilobittiä sekunnissa. (4)
SMSCB on GSM:n toisen vaiheen ja DCS 1800:n myötä toteutuva palvelu. Sen avulla voidaanlähettää tekstimuotoisia lyhytviestejä kaikille tietyllä alueella sijaitseville GSM-puhelimille, jotka tukevat SMSCB-palvelua. SMSCB tekniikkaa käsitellään enemmän seuraavassa kappaleessa.
SMSCB eli Short Message Service Cell Broadcast voidaan suomentaa termillä solulähetys. SMSCB on samantapainen palvelu kuin televisiolähetysten Teletex palvelu. Cell Broadcast toteutuu GSM:n toisessa vaiheessa. Palvelun avulla pystytään lähettämään lyhyitä tekstiviestejä jollekin tietylle alueelle. Alue voi olla yhden tukiaseman kuuluvuusalue, kuten nimikin jo kertoo, tai useiden tukiasemien alue, riippuen käytettävästä tekniikasta ja lähettäjän vaatimuksista. Viestin pystyvät vastaanottamaan GSM-matkapuhelimet joissa tekstiviestitoiminto on aktivoitu, eikä niillä sillä hetkellä viestitä. Tekstiviestipalvelun aktivoinnin suorittaa operaattori tilaajan pyynnöstä. SMSCB tiedonsiirto on täysin yksisuuntaista broadcast-lähetystä.(6)
Soluviesti koostuu 88 oktetin mittaisista sivuista. 7 -bittisellä merkistöllä pystytään yhdellä sivulla esittämämään 93 merkkiä. Tällaisia sivuja voi viestissä olla 15, jokaisella sivulla on sama viestitunnus, joka kertoo mistä viesti on tulossa. Sivut yhdistetään käyttäen sarjanumeroa, joka kertoo viestisivujen järjestyksen makroviestin sisällä(6). Jokaiseen sivuun liittyy myös 6 oktetin mittainen otsikko-osa. Otsikko-osa sisältää tunnistetiedot, joita hyväksi käyttäen päätelaite voi tunnistaa ja hylätä jo vastaanotetut viestit. Matkapuhelin pystyy tunnistetiedoista tunnistamaan muun muassa viestin sisältämän informaation tyypin ja kielen. (5)
Jokaisen viestin lähettäjä ja aihe on ilmoitettu viestin tunnusosassa. Matkapuhelin ei kuittaa vastaanottamiaan soluviestejä. Viestin 82 oktettia on jaettu neljään 22 oktetin mittaiseen blokkiin. Jokaiseen blokkiin on viela lisätty yhden oktetin mittainen otsikkotietue, joten kokonaisuudessaan blokit ovat 23 oktettia (tavua) pitkiä. Blokin otsikkotietueen nimi on Block Type. Block Typen kahdeksasta bitistä merkitsevin, MSB, on asetettu arvoon ‘0’ lähettäjän toimesta. Tosin otsikkotietueen MSB on spare-bitti, joten vaikka se olisi arvolla ‘1’, se ei aiheuttaisi viestin hylkäämistä. Seuraava osa otsikkotietueessa on Link Protocol Discriminator, LDP. Sen kaksi bittiä asetetaan arvoihin ‘01’ ilmaisemaan, että protokolla on Cell Broadcast -tyyppinen. Muut LDP:n arvot aiheuttavat viestin hylkäämisen Cell Broadcast viesteinä. Viimeinen SMSCB informaation on bitti Last Block, LB. Jos LB on asetettu arvoon ‘1’, se indikoi etteivät jäljelläolevat blokit sisällä SMSCB informaatiota. Jos LB taas on asetettu arvoon ‘0’, se ilmoittaa että jäljelläolevat blokit saattavat sisältää SMSCB informaatiota.
Blokin otsikkotietueen jäljelläolevat neljä bittiä muodostavat sarjanumeron. Sarjanumeron koodaus ‘0000’ tarkoittaa, että kyseessä on viestin ensimmäinen blokki, ‘0001’ toinen blokki, jatkuen aina neljänteen eli viimeiseen blokkiin. Arvolla ‘1000’ blokki on ensimmäinen aikatauluviestin blokki. Muut ajastetut blokit koodataan vastaavasti kuin normaalit blokit edellä. Sarjanumeron arvolla ‘1111’ imoitetaan, että blokki on nollaviesti, eikä sisällä oikeaa SMSCB informaatiota.
Normaalien SMSCB informaatiotiota sisältävien soluviestien lisäksi on olemassa niin sanottuja aikatauluviestejä. Niiden avulla pystytään ohjailemaan matkapuhelimen SMSCB DRX -toimintaa ( Discontinuous Reception ). Aikatauluviestien tarkoituksena on säästää matkapuhelimen akkuja. Aikatauluviestien perusteella matkapuhelin tietää, milloin siihen ohjelmoitujen parametrien mukaista lähetystä on olemassa ja se kuuntelee kanavaa vain silloin. Matkapuhelin voi myös kuunnella sanoman ensimmäisen osan ja tehdä sitten päätöksen jatkokuuntelusta. (7)
Kuva 1. GSM verkon rakenne SMSCB palvelun osalta
GSM-verkon standardiosien lisäksi SMSCB palvelu tarvitsee oman palveluntarjoajayksikkönsä. Cell Broadcast Center, CBC, eli soluviestikeskus on liitetty suoraan yhteen tai useampaan tukiasemaohjaimeen. Tukiasemaohjain eli Base Station Controller, BSC, toimii periaatteessa tavanomaisen GSM BSC:n tavoin, sillä tosin on muutama lisätehtävä. Soluviestikeskukseen, CBC, on liitetty ainakin yksi Cell Broadcast Entity, CBE. Vastaanottajan päässä liikennettä välittävät useat Base Tranceiver Station, BTS, yksiköt ja arkkitehtuuri
CBC:n päätehtävänä on soluviestien hallinta. CBC on luokiteltu yleisen televerkon ulkopuoliseksi solmuksi. CBC voi olla kytketty useisiin BSC yksikköihin ja voi siis hoitaa tuhansien matkapuhelimien Cell Broadcastit. Se kommunikoi BSC:n kanssa primitiiveillä. CBC:n tehtäviin kuuluu:
Sen lisäksi CBC valitsee kanavan lähetykselle. Kanavia ovat basic ja extended. Kaikki GSM-puhelimet ovat kykeneviä kuuntelemaan basic-kanavaa, millä kaikki liikennöinti yleensäkin suoritetaan. Voimassaolevat standardit eivät sen sijaan vaadi extended-kanavan kuuntelumahdollisuutta pakolliseksi toiminnoksi terminaaleissa.
CBE.n tehtävänä on lähettää soluviestejä ja vastata kokonaan soluviestin laadinnasta ja myös sen jakamisesta sivuihin. CBE:n oletetaan vastaavan kaikesta CBC:n vaatimien käskyjen ja parametrien generoinnista, siten, että CBC voi suorittaa viestille halutut toimenpiteet yksikäsitteisesti saatujen käskyjen perusteella.
Cell Broadcast palvelu vaatii myös tukiasemaohjaimelta, BSC, joitakin toimintoja. Osa näistä toiminnoista on samantyyppisiä normaalin GSM-puhelun välittämisen kanssa, mutta osa on SMSCB spesifisiä. BSC:llä on yhteys ja rajapinta vain yhteen CBC:hen. BSC:n tärkeimpiä tehtäviä ovat:
Matkapuhelimen, MS, tehtäviin kuuluvat:
Soluviestikeskus - tukiasemaohjain rajapinta eli CBC-BSC rajapinta käyttää liikennöinnissään yksinkertaisia primitiivejä. Primitiivejä on useita. Seuraavassa esitellään tavallisimmat rajapinnan liikennöinnissä esiintyvät primitiivit:
WRITE-REPLACE-primitiivi on CBC:n lähettämä primitiivi, jolla aiheutetaan uuden viestin lähettäminen tai muutetaan senhetkistä broadcast-viestiä. Tähän primitiiviin vastataan joko REPORT tai RESPONSE primitiivillä.
KILL-primitiivi on CBC:n lähettämä käsky BSC:lle lopettaa parametreissä ilmoitetun viestin lähettäminen, jonka jälkeen BSC:t voivat tuhota kaiken informaation viestistä.
REPORT-primitiivi on peräisin BSC:stä ja se on vastaus WRITE-REPLACE ja KILL primitiiveihin. Tämä primitiivi voi sisältää myös lähetettyjen viestien lukumäärän tai epäonnistuneiden lähetysten tunnukset.
REJECT-primitiivi on peräisin BSC:stä ja se on vastaus mihin tahansa CBC:n lähettämään viestiin tai primitiiviin, jota ei ole pystytty lukemaan tai toteuttamaan tukiaseman toimesta.
RESTART-INDICATION-primitiivi on peräisin BSC:stä ja se kertoo CBC:lle, että Cell Broadcast on aiheuttanut restart-tilanteen yhdessä tai useammassa BSC:n kontrolloimassa solussa.
SET-DRX-primitiivi on peräisin CBC:stä ja se käskee BSC:tä välittämään käskyn DRX-moodiin siirtymisestä eteenpäin verkossa. Parametreinä primitiivissä ovat käskyn kohdesolut, haluttu aikataulujakso, varatut aikavälit TDMA-lähetyksessä ja ilmoitus käytetystä kanavasta.
Yleensä puhuttaessa Cell Broadcast palveluista mukaan otetaan myös mahdollisuus tilata SMSCB -palveluita SMS:n avulla. SMSCB ja SMS ovatkin läheisessä suhteessa operaattoreiden pyrkiessä kehittämään uusia palveluita. Suurin osa SMSCB:tä tulevaisuudessa hyödyntävistä palveluista kuuluu termin informaatiopalvelut, alle. Informaatiopalveluilla tarkoitetaan palveluita, jotka voisi tilata operaattoreilta ja jotka sitten tuottaisivat automaattisesti käyttäjälle informaatiota tämän tarkentamista aiheista, asiakkaan haluamalla medialla ja halutulla tiheydellä. Tässä työssä keskitytään SMS:ää ja erityisesti Cell Broadcastia hyödyntäviin palveluihin.
Tavallisen SMS-viestin pituus on maksimissaan 140 oktettia. Matkapuhelimella, joka tukee palvelua, pystytään lähettämään ja vastaanottamaan. Lyhytsanomaviestien välittämistä varten tarvitaan ulkopuolinen lyhytsanomakeskus. Lyhytsanomapalvelu on joissakin määrin kaukohakupalvelun kaltainen. Ryhmäviestien lähettämismahdollisuudet ovat riippuvaisia lyhytsanomakeskuksen ominaisuuksista. Keskukseen voidaan määrittää lähetysryhmiä, joiden avulla tietylle ryhmälle lähetetään yhdellä kerralla viesti. Viestien aihepiirit ovat moninaiset. Viestejä voi olla valmiina talletettu sanomakeskukseen, josta niitä sitten ajastetusti lähetetään tilaajille.Lähetys GSM-verkossa tapahtuu kuitenkin jokaiselle vastaanottajalle erikseen. Tällainen lähettäminen ei oikeastaan täysin vastaa broadcast-käsitettä, mutta on hyvin lähellä sitä (5).
GSM-soluviestipalvelun, SMSCB, avulla pystytään helposti välittämään viestejä tietyllä alueella liikkuville GSM-puhelinten käyttäjille. Ainoina edellytyksinä on, että tilaajat ovat aktivoineet SMS-palvelun, puhelin on päällä ja että puhelinta ei sillä hetkellä käytetä käyttäjän omaan liikennöintiin. Periaatteessa lähetettävät viestit voivat olla kolmea kategoriaa.
Tilattavia maksullisia palveluja, kuten linja-autoaikatauluja, säätietoja tai muuta sellaista. Toinen kategoria on ilmaisjakelu eli mainonta. Mainokset tulisivat esimerkiksi kerran tunnissa lähetetyksi jokaiseen tukiaseman solussa sillä hetkellä olevaan GSM-puhelimeen tekstiviestinä. Kolmas kategoria olisi sitten yleishyödylliset ilmoitukset, kuten viranomaisten tiedotukset tai imoitukset liikennekolareista mahdollisine ajokieltoineen ja kiertoreitteineen.
Mahdollisen maailmanpuhelimen toteutuessa SMSCB:n avulla voitaisiin toteuttaa esimerkiksi automaattinen informaatiopalvelun kielen valinta riippuen tukiaseman alueelle saapuvan tilaajan tiedoista operaattorien maailmanlaajuisesti keskitetyssä tietokannassa.
Tällä hetkellä GSM:n SMSCB ei ole missään käytössä täysimittaisessa laajuudessa. Sen toimivuutta ovat operaattorit kuitenkin testanneet useissa maissa. Tässä dokumentissa käsitellään TDMA-teknologialla toteutettua digitaalista matkapuhelinverkkoa, joten tässä esitetyt tulevaisuudennäkymät koskettavat pääasiassa Euroopan ja Kauko-Idän operaattoreita. Toki vastaavat palvelut voitaneen toteuttaa myös muissa maissa.Englannissa on GSM:n soluviestipalvelu käytössä rajoitetussa muodossa. Siellä soluviestipalvelun avulla lähetetään matkapuhelimille tietoa alueesta, jossa ne liikkuvat. Soittaminenen saman tukiaseman alueella olevaam puhelimeen, kun matkapuhelin on niin sanottujen kotisolujen alueella. Lisäksi käytössä on kokeilu, jossa tilaajat voivat soittaa saman tukiaseman eli solun alueella ilman puhelinnumerossa olevia verkon alkutunnuksia. Käytännössä tämä on toteutettu siten, että tilaajat saavat saman solun alueella olevien puhelimien tunnukset puhelimeensa, jotta he tietäisivät, mitkä puhelimet milloinkin ovat alueella.
Broadcast -teknologioden tulevaa asemaa pohdittaessa on huomattava graafisen esittämisen vahva asema. Kaikki esitettävä informaatio yritetään edes jotenkin pukea graafiseen asuun ja tekstipohjaisen datan tutkiminen kiinnostaa massoja kenties yhä vähemmän. Tekstipohjaisten kommunikaatioteknologioiden vahvuudet ovat niiden helppous ja pienet laitevaatimukset. Jatkossa kun verkkojen laskutuksessa siirryttäneen yhä enemmän resurssien käyttöön pohjautuvaan laskutukseen tekstipohjaisen viestinnän pienet resurssivaatimukset nousevat arvoonsa. Graafinen tieto vaatii moninkertaisesti siirtokapasiteettia verrattuna tekstiviestiin.
Toinen SMSCB:n ehdoton etu on sen kohdennettavuus maantieteellisen alueen perusteella, ominaisuus mihin suurin osa muista vastaavista medioista ei näin tarkasti pysty. Jos tilaajista ylläpidetään tietokantaa, jossa heidän tietyt ominaisuutensa on listattu tulee tulevaisuudessa olemaan mahdollista SMSCB:n kohdentaminen, vaikka punahiuksisille Helsingin keskustassa, jos niin halutaan.
Tässä seminaarityössä keskityttiin esittelemään GSM-verkon tarjoamaa soluviestipalvelua. SMSCB on uusi palvelu, eikä siitä ei vielä saatavilla kovinkaan paljoa luotettavaa lähdeaineistoa tai informaatiota. SMSCB:n tekninen toteutus esitettiin melko yleisellä tasolla ja rajapintojen liikennöintiin kiinnitettiin hieman huomiota primitiivien esittelyn muodossa. Cell Broadcast -toiminto ei ole kaikilta osin määritelty GSM-spesifikaatioissa, ainoastaan verkon osien tehtävät on määritelty. Esimerkiksi Cell Broadcast Center -ratkaisut ovat operaattorikohtaisia, eivätkä operaattorit luonnollisesti tahdo paljastaa teknisiä ratkaisujaan ainakaan ennen kuin palvelu on julkaistu. Tällä hetkellä operaattorit Suomessa kartoittavat Cell Broadcastiin perustuvien palvelujen kysyntää ja asiakkaiden suhtautumista mahdollisesti toteutuviin palveluihin.(8)
Edellisessä kappaleessa pohdittiin pelkkää tekstiä siirtävien teknologioiden ja medioiden tulevaisuutta. Lähetetyille SMSCB-viesteille on kuitenkin tyypillistä, että niiden avulla voidaan viesteille saada lähes täydellinen luokittelu tilaajan päässä. Broadcast toiminnan luonteen takia on pyritty siihen, että tilaaja voi mahdollisimman hyvin kontrolloida minkälaisia viestejä hänen puhelimensa suostuu vastaanottamaan. Tämäkin on yksi syy miksi operaattoreille on erittäin tärkeää selvittää palvelujen kysyntä ennen taloudellisia investointeja.
Muiden esiteltyjen palvelujen, kuten ERMES ja MOBITEX, suurin ero onkin päätelaitteiden yleisyys. SMS-teknologia tavoittaa suuria ryhmiä. Vertailussa RDS ja DAB tietenkin omaavat suurimmat potentiaaliset tavoitemäärät, mitä tavoitettaviin henkilöihin tulee.
Kaiken kaikkiaan ajatus Tekstiviestien vastaanottamisesta CB-tekniikan avulla on teknisesti mahdollista ja ehkä eniten mielenkiintoa kyseisen tekniikan hyödyntämiseen tulevat esittämään mainostajat. Toisaalta mielenkiinto mainoksiin lienee kaikkiin muihin pakveluihin verrattaessa kaikkei alhaisin.
(1) Telecom Finland - Paging, 11.2. 1997
(2) MOBITEX and mobile data standards: Khan and Kilpatrick, IEEE Personal Communications October 1995
(3) A new digital implementation of the RDS in the FM stereo, IEEE Transactions on broadcasting, December 1996
(4) Digital Audio Broadcasting, DAB, 11.2. 1997
(5) Short Message Service Cell Broadcast: Petri Timonen, Seminaariesitelmä, S-38.116 Teletietotekniikka 1996
(6) European digital cellular telecommunications system (phase 2);
Technical Realization of Short Message Service Cell Broadcast (SMSCB) (GSM 03.41). European Telecommunications Standard Institute, 1996
(7) European digital cellular telecommunications system (phase 2);
Short Message Service Cell Broadcast (SMSCB) support on mobile radio interface (GSM 04.12). European Telecommunications Standard Institute, 1996
(8) GSM-teksti Informaatiopalvelut, markkinatutkimus, Tele Matkapuhelinpalvelut: Telen sisäinen dokumentti, Ville Häkkinen, Peter Rostas, Essi Turtola, kevät 1997.