TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus

Puhelinkeskus

Puhelinkeskuksen keskeisimmät toiminnot ovat puheluiden kytkentä tilaajien
ja toisten puhelinkeskusten välillä, tilaajien liittäminen puhelinverkkoon
ja keskuksen yhdistäminen toisiin keskuksiin. Lisäksi keskuksen on
huolehdittava muun muassa toimintojen hallinnasta sekä tarjottava operaat-
toreille liitäntä keskuksen ylläpitoon (esim. huolto ja verkonvalvonta).
Puhelinkeskukset on jaettu eri hierarkiatasoihin. Tilaajat on liitetty joko
suoraan tai vähintään yhden jakamon kautta päätekeskukseen. Korkeamman ta-
son keskukset välittävät puheluita keskuksesta toiseen.
Hierarkiatasot alimmasta ylimpään:

päätekeskuskeskus
solmukeskus
(aluekeskus)
kaukokeskus
kansainvälisen liikenteen keskus

Aluekeskukset ovat nykyään poistumassa muualta paitsi hyvin tiheään
asutuilta seuduilta, kuten Suomessa pääkaupunkiseudulta.

Puhelinkeskukset sijaitsevat usein lähellä ihmisiä, mutta silti hyvin
näkymättömissä. Yleinen sijoituspaikka on esimerkiksi jonkin toimistoraken-
nuksen tai kerrostalon kellarikerroksessa. Nykyajan digitaalisissa keskuk-
sissa kaikki operaatiot suoritetaan mikroprosessoreiden avulla, eivätkä
keskukset vie paljoa tilaa. Takaisin.

Päätekeskus

Puhelinkeskus, johon tilaajaverkko liitetään. Suomessa päätekeskuksia on
lähes 5000 kappaletta. Yhteen päätekeskukseen on liitetty keskimäärin noin
700 tilaajaa, mutta tilaajamäärä voi vaihdella parista sadasta
tuhansiin. Suomen suurin päätekeskus sijaitsee Helsingissä ja siihen on
liitetty jopa 40000 tilaajaa.

Päätekeskus on liitetty tilaajien lisäksi muutamaan sitä lähinnä olevaan
päätekeskukseen ja vähintään yhteen solmukeskukseen tai mahdollisesti
suoraan teleliikeenalueen kaukoverkon keskukseen. Vuodesta 1996 lähtien
kaikki Suomen
päätekeskukset ovat digitaalisia, eli kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus
saada digitaalisen verkon palveluja (esim. tulevan puhelun ilmaisu, vastaaja,
soitonsiirto).
Takaisin.


Solmukeskus

Solmukeskus yhdistää toisiaan kohtalaisen lähellä olevia päätekeskuksia. Sen
kautta kulkevat mm. kaukopuhelut päätekeskuksesta kaukoliikenteen keskukseen
ja puhelu teleliikennealueen sisällä saattaa yhdistyä solmukeskuksen kautta
(toiseen solmukeskukseen ja lopulta) B-tilaajan päätekeskukseen.

Joissain hyvin tiheään asutuilla alueilla, Suomessa lähinnä pääkaupunkiseudulla,
solmukeskuksen ja kaukoverkon keskuksen välissä on aluekeskus. Tämä siksi, että
kaikkia solmukeskuksia ei voida liittää toisiinsa tiheään asutulla alueella. Tämä
ennen yleinen keskustyyppi on poistumassa keskushierarkiasta. Takaisin.


Kaukokeskus

Kaukokeskuksen perustehtävät on välittää teleliikennealueen sisältä lähteviä
kaukopuheluja toiseen kaukoverkon keskukseen, toisesta kaukokeskuksesta
tuleva puhelu eteenpäin seuraavaan kaukoverkon keskukseen ja teleliikennealueen
sisällä puheluja sellaisesta solmukeskuksesta toiseen, joilla ei ole suoraa
yhteyttä.

Periaatteessa kaukokeskus toimii ja koostuu lähes samoista moduleista
(verkkoelementeistä) kuten paikallis- ja solmukeskus. Se on yksinkertaisesti
suurempi niin kooltaan kuin kapasiteetiltaan kuin paikallis- tai solmukeskus.
Kaukokeskuksen piiriin kuuluvat yleisesti ottaen kaikki kyseisen
teleliikennealueen tilaajat. Kaukokeskuksia Suomessa on noin 60
kappaletta neljällä eri operaattorilla. Kaikki Suomen kaukokeskukset ovat digitaalisia.
Takaisin.


Kansainvälisen liikenteen keskus

Kansainvälisen liikenteen keskus toimii yhteystienä tuleville ja
lähteville ulkomaanpuheluille. Suomessa on neljä kansainvälisen liikenteen
keskus, yksi jokaisella ulkomaanpuheluita välittävällä operaattorilla.
Esimerkiksi Soneran keskus sijaitsee Helsingissä Tähtitorninmäellä. Takaisin.


Satelliitti- ja valtameren alaiset yhteydet

Soitettaessa puheluita maantieteellisesti hyvin kauas, esimerkiksi toiselle
mantereelle tai maapallon toiselle puolelle, saattaa puhelu yhdistyä
satelliittien kautta. Soittajalle ja vastaanottajalle tämä on näkymätöntä, paitsi
puheeseen kohdistuvaa noin 260 ms ylimääräistä viivettä.

Toisaalta soitettaessa esimerkiksi Pohjois-Amerikkaan, saattaa puhelu kulkea
Atlantin pohjalla olevia hyvin korkean kapasiteetin omaavia valokaapeleita
pitkin. Tässä tapauksessa viive on selvästi pienempi kuin sateliittipuhelussa,
mutta huomattavaa eroa ei ole. Takaisin.


Tilaajaverkko

Tilaajaverkko rakentuu keskuksista lähtevistä kaapeleista ja erilaisista
jakamoista. Jakamosta lähtevä kaapeli päätetään päätelaitteeseen (esim
puhelin). Parikaapelihteydet päätekeskuksista päätelaitteisiin niputetaan
kaapeleiksi, joita haaroitetaan tarpeen mukaan. Yksittäiset puhelinkaapelit
kootaan ensiksi paikallisjakamossa, josta lähtee kaapeli aluejakamoon. Yhteen
aluejakamoon on kytketty useita paikallisjakamoita ja useita aluejakamoita on
kytketty päätekeskukseen. Päätekeskuksen ja päätelaitteen välillä on
enemmän kuin yksi jakamo vain tiheään asutuilla alueilla. Joskus harvaan
asutuilla alueilla puhelin saatetaan kytkeä suoraan päätekeskukseen. Suomessa
kaikki tilaajat on liitetty digitaaliseen päätekeskukseen, eli ne kuuluvat
digitaalisen verkon piiriin. Takaisin.


Jakamo

Jakamo kokoaa tilaajien puhelinlinjoja yhteen ennen niiden liittämistä
päätekeskukseen. Jakamoon tulee yleensä enemmän tilaajakaapeleita kuin siitä
lähtee. Näin voidaan tehdä sillä eivät kaikki tiettyyn jakamoon liitetyt ihmiset
soita samaan aikaa. Jos taas kaikki yrittäisivät soittaa, eivät kaikki saisi
yhteyttä, koska jakamo ja päätekeskus olisivat täysin kuormitettuja. Takaisin.


Keskusten väliset yhteydet

Kun telepäätelaitteet on liitetty jakamojen kautta päätekeskuksiin
parikaapeleilla (kaksi kuparikaapelia), keskuksia liittää parikaapelia
huomattavasti korkeamman siirtokapasiteetin omaavat valokaapelit.

Kun keskukset liitetään toisiinsa yhdysjohdoilla, huomataan, ettei kaikkia
keskuksia voida liittää toisiinsa suoraan vaan keskuksia liitetään toisiinsa
kytkentäpisteiden eli toisten keskusten kautta. Näin puhelinverkkoon rakentuu
keskusten väliset hierarkiatasot.

Yleisesti ottaen yhteys korkeammalla tasolla olevaan puhelinkeskukseen on
kapasiteetiltaan suurempi kuin liitäntä alemmalla (tai samalla) hierarkiatasolla
olevaan keskukseen.

Jos kahden puhelinkeskuksen välinen yhteysjohto on pitkä, luokkaa useita
kilometrejä, täytyy johdolla kulkevia signaaleja vahvistaa aika ajoin
yhteysjohdon (valokaapeli) vaimennuksen takia. Tämä suoritetaan vahvistimissa,
joissa tuleva digitaalinen signaali luetaan. Tuleva signaali muodostetaan
uudelleen eteenpäin lähetettäessä, sitä ei vain vahvisteta. Takaisin.


Puhelinkojeen liittäminen keskukseen

Jakamosta tulevaa kaapelia ei päätetä suoraan päätekeskukseen vaan
ristikytkentätelineeseen. Ristikytkentätelineessä tilaajan puolella ovat
keskuksesta jakamojen kautta tilaajille lähtevät kaapelit ja toisella puolella
yhteydet keskuksen tilaajapaikoille. Jokaisella tilaajapaikalla on oma
tunnuksensa (vrt. puhelinnumero), jolla se erotetaan muista saman keskuksen
tilaajapaikoista. Vastaavasti kuhunkin tilaajapaikkaan voidaan kytkeä haluttu
tilaajanumero eli asiakkaan puhelinnumero. Takaisin.


Analogia-digitaali muunnos (A/D muunnos)

Signaali muutetaan analogisesta (l. jatkuva-aikaisesta) muodosta digitaaliseen,
vain tietyillä hetkillä tiettyjä diskreettejä arvoja saavaan muotoon. D/A muunnos
on vastaava, mutta päinvastaiseen suuntaan. Takaisin.


Operaattori

Tässä operaattori tarkoittaa teleoperaattoria, telepalvelun tarjoajaa. Suomessa
kiinteän verkon teleoperaattoreita ovat mm. Sonera ja Finnet Oy. Takaisin.


Puhetie

Puhetie tarkoittaa puhelun ajaksi kytkettyä yhteyttä (varattu kapasiteetti)
A-tilaajan päätekeskuksesta B-tilaajan päätekeskukseen mukaanlukien
välillä olevat solmu- ym. keskukset. Puhetie muodostetaan erikseen myös
B-tilaajalta A-tilaajalle, sillä onhan puhelu kaksisuuntainen. Takaisin.

Puhelunohjaus analyysit

Puhelunohjauksen tehtävänä on ohjata kaikkia puhelun käsittelyyn
liittyviä toimenpiteitä. Analyysit ovat puhelinohjauksen keino ohjata
puhelun käsittelyä erilaisissa valintatilanteissa. Analyysit tutkivat
annettuja lähtötietoja ja päätyvät yksikäsitteiseen tulokseen
esimerkiksi lähtöjohdon valinta B-tilaajan puhelinnumeron mukaan.
Seuraavassa muutamia puhelinohjausanalyysejä. *

Esianalyysissä etsitään mahdolliset palvelunumerot ja hätänumerot.
Lisäksi korjataan valintaan liittyviä tietoja. Esimerkiksi jos A-tilaaja
valitsee matkapuhelimestaan numeron, joka on kansainvälisessä muodossa
(i.e. +358 50 5901820) valitusta numerosarjasta poistetaan ulkomaan
liikenteen tunnus (+358). Valinta-analyysi analysoi valittut numerot.
Valinta-analyysi antaa tuloksenaan osoitetien eli sen verkkoelementin
osoitteen, johon yhteys muodostetaan. Takaisin.

* Analyysien nimet ovat Nokia Telecommunications Oy:n käyttämiä.
Analyysin nimien suomennukset eivät ole standardinimikkeitä.

Puolenhehtaarinmetsässä verkkohierarkiassa seuraavantason keskus on kaukoverkon

Päätekeskus

Puhelinkeskus, johon tilaajaverkko liitetään. Suomessa päätekeskuksia on
lähes 5000 kappaletta. Yhteen päätekeskukseen on liitetty keskimäärin noin
700 tilaajaa, mutta tilaajamäärä voi vaihdella parista sadasta
tuhansiin. Suomen suurin päätekeskus sijaitsee Helsingissä ja siihen on liitetty jopa
40000 tilaajaa.

Päätekeskus on liitetty tilaajien lisäksi muutamaan sitä lähinnä olevaan
päätekeskukseen ja vähintään yhteen solmukeskukseen tai mahdollisesti suoraan
teleliikeenalueen kaukoverkon keskukseen. Vuodesta 1996 lähtien kaikki Suomen
päätekeskukset ovat digitaalisia, eli kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus
saada digitaalisen verkon palveluja (esim. tulevan puhelun ilmaisu, vastaaja,
soitonsiirto).
Takaisin.



Referenssit

Televiestintäjärjestelmät (3. lopullinen, virheetön painos)
Understanding Telecommunications I
Nokia Telecommunications Oyj:n sisäiset julkaisut (CONFIDENTIAL)
tlt

Tekijät:
Jukka Haapala
- Linkkitiedosto, tiedonhaku, kriittisyys
Matti Kakkori
- Grafiikka, HTML, hyvät tiedot Disneyn sarjakuvista
Tomi Mikkonen
- HTML, reititysteksti, puheluanalyysin liian syvällinen käsittely

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.